Suomi on siirtynyt tupakkapolitiikassa maailman tiukimpien maiden joukkoon.
Tavoitteena ei ole pelkästään tupakoinnin vähentäminen, vaan sen lopettaminen. Kansainväliset tupakkayhtiöt pelkäävät Suomen mallin leviämistä.
Täyskieltoon pyrkiminen tulee aikana, jolloin tupakointi on laskussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan noin viidennes aikuisista, mutta myös 14-18-vuotiaista tupakoi.
Kokonaisuutena tupakointi näyttäisi alkuvuodesta vähentyneen, sillä valtion tupakkaveron tuotto laski tammi-kesäkuussa lähes 100 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna
Jotakin tupakointiin liittyvästä asenneilmapiiristä paljastaa kuitenkin se, että tupakointi ei ole nuorten keskuudessa vähentynyt 30 vuoteen.
Tupakan vaaroista kertominen on epäonnistunut pahasti, kun se ei ole tavoittanut tärkeintä kohderyhmäänsä. Nyt nuorten kohdalla pyritään nollatoleranssiin.
Uudella tiukalla lainsäädännöllä halutaan ehkäistä ennen muuta nuorten tupakointia. Savukkeiden myyminen tai savukeaskin hakeminen alaikäiselle on lokakuun alusta rangaistava teko. Siitä voi rapsahtaa sakkoa tai kuusi kuukautta vankeutta. Tupakan tarjoaminen alaikäiselle on myös kiellettyä, mutta ei rangaistavaa.
Tupakointi on kiellettyä myös lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa, asuntalojen yhteisissä tiloissa ja ulkona järjestettävien tilaisuuksien katsomoissa.
Tupakat on pantava piiloon taloyhtiöiden pihajuhlissa, urheilukilpailuissa ja festivaaleilla. Lakiuudistuksen yhteydessä vakavasti harkittu parveketupakoinnin kielto ei mennyt läpi. Rajoituslinja jatkuu 2012, kun tupakkatuotteita ei saa pitää vähittäiskaupoissa esillä. Tupakka-automaatit puolestaan hävitetään 2015.
Tupakointikielto on edennyt Suomessa asteittain. 1975 tupakkamainonta ja alle 16-vuotiaille myyminen kiellettiin. Ratkaiseva askel oli 1995, kun työpaikat määrättiin savuttomiksi.
Sauhuttelu siirtyi kertaheitolla erillisiin tupakkahuoneisiin ja ulko-ovien seinustoille. Tupakointikielto ulotettiin ravintoloihin 2007 rajun arvostelun saattelemana. Etukäteen epäiltiin, että asiakkaat kaikkoava, mutta yllättäen niin ei ole käynyt.
Kun tupakointi työpaikoilla kiellettiin, muuttui asenneilmapiiri nopeasti ja tupakoitsijat joutuivat ahtaalle. Tupakoitsijoita ruvetaan todennäköisesti jälleen katsomaan entistä karsaammin.
Kansanterveyden edistämisen kannalta tupakoinnin rajoittamiseen tähtäävät toimet ovat perusteltua. Tiukkakaan laki ei silti lopeta tupakointia kokonaan.
Poliisilla on tähdellisempääkin tekemistä kuin jahdata tupakoitsijoita rockfestivaaleilla. Pitääkin kysyä, onko mielekästä laatia lakeja, joita ei ole tarkoituskaan valvoa.
Suomalainen tottelee kiltisti kieltomerkkiä, joten monessa paikassa riittäisi tupakoinnista kieltävä ilmoitus. Jyrkät kiellot yleensä vain lisäävät asian houkuttavuutta. Lainsäätäjän tavoitteena tuskin on kovin fundamentalistinen yhteiskunta, edes terveyden nimissä.