Pääkirjoitus

Suomi kirii laa­ja­kais­ta­yh­teyk­sis­sä

Internetin laajakaistayhteyksiä koskeva hintakilpailu on viime kuukausien aikana saanut aikaan sen myönteisen ilmiön, jota Suomessa jo pitkään on odotettu: nopeiden yhteyksien määrä on alkanut jyrkästi kasvaa.

Internetin laajakaistayhteyksiä koskeva hintakilpailu on viime kuukausien aikana saanut aikaan sen myönteisen ilmiön, jota Suomessa jo pitkään on odotettu: nopeiden yhteyksien määrä on alkanut jyrkästi kasvaa.

Nopeiden liittymien lisääntymien on ollut Suomessa viimeisen vuoden aikana jopa koko EU:n vauhdikkainta. Hallituksen vuoden takaisessa laajakaistastrategiassa asetettiin tavoitteeksi, että maassa olisi miljoona laajakaistayhteyttä vuoden 2005 loppuun mennessä. Tuo aikataulu alitetaan reippaasti. Kotitalouksista nopea yhteys on kohta jo joka kolmannessa.

Kännykät otettiin Suomessa käyttöön vikkelämmin kuin missään muualla maailmassa, mutta nopeissa internet-yhteyksissä olemme tulleet monen muun maan perässä. Nyt Suomen asema on tässä kilvassa kohentunut. Ruotsi jäi Suomen taakse jo kesällä, ja muista Euroopan maista edellä ovat arvioiden mukaan enää Tanska, Belgia ja Hollanti.

Nopeat internet-yhteydet eivät ole tarpeen siksi, että nettipelaajat ja tekniikkafriikit pääsisivät toteuttamaan intohimojaan entistä helpommin. Syy on toisaalla. Tietoliikenneyhteyksiin pätee aivan sama kuin tavallisiin liikenneyhteyksiinkin. Niiden toimivuus on kansakunnan menestyksen perusedellytyksiä.

Tehokkaat viestintäväylät parantavat tuottavuutta, luovat uusia työ- ja liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät talouden kasvua. Ne lisäävät tilaisuuksia etätyöhön ja -opiskeluun. Toimivat nettiyhteydet myös kohentavat julkisten palveluiden saatavuutta syrjäseuduilla, joita yhteiskunnan murros on viime vuodet muuten kohdellut kovakouraisesti.

Kun Ruotsi on päättänyt turvata nopeiden yhteyksien saatavuuden syrjäseuduilla vetämällä maan kaikkiin kolkkiin valokaapeliyhteydet tarpeen vaatiessa valtion varoin, meillä luotetaan markkinoiden toimintaan. Tämä strategia näyttää toistaiseksi toimivan. Nopeiden yhteyksien saaminen Suomen syrjäisimpiinkin kyliin ei ehkä ole olennaista kilpailukyvyn kannalta, mutta se on sitä kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.

Tällä hetkellä näyttää tosin siltä, että syrjäkolkkien nopeat internet-yhteydet jäävät käyttäjilleen pysyvästi kalliimmaksi kuin taajamissa ja kaupungeissa. Viranomaisten pitää hintakehitystä tarkkailla ja tarpeen vaatiessa puuttua tilanteeseen, jos maksuissa alkaa olla kohtuuttomia eroja. Nopea internetyhteys alkaa olla samanlainen perustarve ja -oikeus kuin ovat ne tieyhteydetkin, jotka syrjäseutujen koteihin ja työpaikoille johtavat.

paakirjoitus@kaleva.fi