Suomi on kiinnostunut osallistumaan Naton nopean toiminnan kriisinhallintaharjoituksiin. Presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa torstaina.
EU:ssa on päätetty, että kriisinhallinnan voimavarojen kehittämisessä tukeudutaan Naton standardeihin. Kun EU ei aio lähivuosina järjestää omia erillisiä sotilaallisten kriisinhallintajoukkojen harjoituksia, Suomen kriisinhallintakykyjen kehittämisen kannalta on tärkeää osallistua myös Naton harjoitustoimintaan, valiokunta totesi.
Nato on päättänyt, että se avaa valtaosan harjoitusohjelmastaan halukkaille ja kyvykkäille kumppanimaille. Poikkeuksen muodostavat vain Naton yhteistä puolustusta koskevat artikla 5-harjoitukset. Nopean toiminnan kykyjä harjoitetaan Naton normaalissa harjoitusohjelmassa.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa on linjattu, että puolustusvoimien kykyä toimia kriisinhallinnassa yhdessä ulkomaisten kumppanien kanssa kehitetään edelleen. Tarkoitus on, että Suomi voi jatkossakin osallistua vaativiin monikansallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusvoimien osallistuminen kansainvälisiin sotilaallisiin harjoituksiin käsitellään erikseen vuosittain.
Nato rakentaa parhaillaan omia nopean toiminnan joukkojaan, jotka on määrä julistaa täyteen toimintavalmiuteen tämän syksyn Riian-huippukokouksen yhteydessä. NRF-joukkoja voidaan käyttää kaikkein vaativimmissa operaatioissa ympäri maailman, myös Nato-maiden keskinäiseen puolustukseen.