Tuotannollisen työn ulkoistukset Suomea edullisempien kustannusten maihin, etenkin lähelle kasvavia Aasian markkinoita, eivät ole saaneet aikaan mittavaa työttömyyttä, vaikka esimerkiksi ict- tai metsäalan jätti-irtisanomisista voisi äkikseltään niin päätelläkin.
Uudessa taloudessa yrityksiä ei voi mieltää aidatun alueen sisällä toimiviksi kokonaisuuksiksi.
"Informaatioteknologian vallankumous ja internet ovat saaneet aikaan, ettei olekaan enää välttämättä kyse koko tehtaan siirtämisestä. Voidaan viipaloita ja tehdä yksittäisiä toimintoja muualla", sanoo Aktia Säästöpankin pääekonomisti Timo Tyrväinen.
Vaikka tuotantoa ja työtä siirtyykin maasta pois, kokonaistyöttömyys ei ole muuttunut synkempään suuntaan, päinvastoin.
Yhdysvalloissa työttömyys on laskenut viime vuosina ja on reilusti viimeisen 50 vuoden keskiarvoa matalammalla. Työttömyys Japanissa on laskenut selvästi, samoin euroalueella. Saksassa se on tippunut rajusti.
Suomessa työttömyys pomppasi huippulukemiin 1990-luvun laman aikaan. Työttömyys pysähtyi 2000-luvun alussa, mutta viimeisen 2,5 vuoden aikana työttömyys on laskenut, "enemmän kuin kukaan olisi voinut toivoa", Tyrväinen kertoo.
"Ostovoima on noussut, ja uutta ostovoimaa vastaan syntyy uutta tarjontaa. Uutta työtä löytyy pois siirtyvän tilalle. Viime vuosina Suomen palvelusektori on ollut työllistymisen avainala", Tyrväinen kertoo.
Palvelusektorin vahvistuminen ja palvelukulttuurin kehittyminen ovat lähentäneet pitkään maatalousvaltaisena pysynyttä Suomea vauraampiin länsimaihin.
Kiina-ilmiö tuli
kuin hyökyaalto
"10-15 vuoden aikana Kiina, Intia ja Itä-Eurooppa ovat tulleet mukaan globaaliin kilpailuun. Se joukko ihmisiä, joiden työ on sidoksissa globaaliin kilpailuun, on yli kaksinkertaistunut", Timo Tyrväinen toteaa.
Viime vuosien "Kiina-ilmiössä" on Tyrväisen mielestä ollut yllättävää vauhti, jolla muutokset ovat tapahtuneet.
"2000-luvun alussa alettiin tajuta, että Kiina-ilmiö on muutakin kuin rukkasten ja ruuvimeisselien tekemistä", Tyrväinen kuvailee.
Muutoksen "tsunamimainen" nopeus tarkoittaa sitä, että myös muutokseen sopeutumisen täytyy tapahtua vauhdilla. Pitäisi jatkuvasti korvata tuotantoa, joka siirtyy muualle, tai toimialoja ja tehtäviä, jotka jäävät historiaan.
Huippuosaamista myös
muualla kuin Suomessa
Suomalaisten "huippuosaajien" tai "huippuinsinöörien" koulutustarvetta Aktian Tyrväinen kommentoi huomauttamalla, että nykytaloudessa kaikki työ, jonka tulokset voidaan siirtää tietoverkkoa pitkin, voi olla mahdollista ulkoistaa ulkomaille.
Kiina on ilmoittanut tavoitteekseen olla vuonna 2020 maailman johtava maa useilla korkean teknologian aloilla.
Tyrväinen pitää harhakäsityksenä ajatuksia siitä, että suomalainen korkeakoulutus olisi etulyöntiasemassa verrattuna kiinalaiseen tai intialaiseen, kun koulutettujen määrät ovat Aasiassa moninkertaiset.