Eläköitymispommia pelkääville teollisuusmaille on hyvä uutinen, että yhä useampi muuttaa toiseen maahan työn vuoksi. Markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan työperäinen maahanmuutto OECD-alueelle on kasvussa.
Työn vuoksi muuttavien määrä kasvaa myös Suomessa, vaikka nousu onkin hidasta. Koko totuus ei tosin löydy tilastoista, koska esimerkiksi lyhytaikaista työskentelyä ei rekisteröidä.
Juuri lyhytaikainen työskentely - eräänlainen rajojen yli pendelöinti - on eurooppalaiseen malliin vauhdittunut eniten. Taustalla on muun muassa EU-liikkuvuuden vapautuminen. Suuri osa ulkomaisesta työvoimasta tulee Suomeen Virosta, mistä käsin pendelöinti on helppoa.
Helsingin maahanmuuttojohtajan Annika Forsanderin mukaan eurooppalainen suuntaus on, että ihmiset tulevat ensin "keikkatyömuodossa" katselemaan, voisiko maahan jäädä kenties pysyvästi.
Puskaradio
paras mainos
Suomi ei kuitenkaan ole onnistunut keräämään uuttaa työvoimaa Irlannin malliin, vaikka maat tulivat samaan aikaan maahanmuuttomaiksi. Saarivaltioon on lyhyessä ajassa muuttanut satoja tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi puolalaisten virta maahan vauhdittui Puolan tultua EU:n jäseneksi.
Annika Forsanderin mukaan Irlannin etuja ovat englanninkielisyys, liberaali lupapolitiikka sekä se, että maa aloitti rekrytoinnin houkuttelemalla ulkoirlantilaisia takaisin.
Puskaradio on parhaimpia vetovoimatekijöitä. Suomen yksi pullonkaula on, että suuria maahanmuuttoyhteisöjä ja -verkostoja ei ole kuljettamaan viestiä.
- Konkreettisesti pitää rakentaa kanavia lähtömaihin. Täytyy muistaa, että kovin moni maa ei riemusta kiljuen luovu työvoimastaan. Esimerkiksi Venäjällä viranomaiset tuijottavat omia demografisia lukujaan, Forsander sanoo.
Onnistuneeseen rekrytointiin tarvitaan muutenkin sekä vastaanottajan että lähettäjämaan yhteistyötä.