tekstit
Helsinki Suomen paperiteollisuuden johtokvartetti vetosi tiistaina työntekijäpuolta ottamaan järjen käteensä ja vertaamaan alan kilpailukykyä saksalaistehtaisiin. Vaarana on, että heikoimmat suomalaisyksiköt maksavat kalleimmin paperiteollisuuden työehtokiistasta.
"Tämä on aika merkittävä tekijä yksittäisen tehtaan kannalta", ennakoi toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM-Kymmeneltä metsäteollisuuden tiedotustilaisuudessa Helsingissä. "Meidän kyky kehittää heikkenee päivä päivältä, erityisesti Suomessa. Vaara on se, että jos tästä tulee pitkä, meidän täytyy varmistaa toimintamme ulkomailla ja tehdä investointeja ulkomailla." Paperialan työsopimuskiista on kestänyt jo 10 viikkoa.
Pesosen mukaan Suomen suurimman paperituottajan haasteellisimmat kohteet ovat Kajaani ja Voikkaa. Heikoilla yksiköillä on kaikkein pisin matka ponnistaa parempaan, hän varoittaa pitkittämästä tilannetta. "Meidän täytyy tehdä vielä tehokkaammin töitä tulevaisuudessa."
"Kyse on nyt kansainvälisestä pudotuspelistä", Pesonen sanoo suoraan. "Pahin haastaja on muuttuva kilpailu." Mitä nopeammin tilanne tunnistetaan, sitä nopeammin voidaan vastata muutoksiin.
Kaikissa tuotantolaitoksissa on ajettu vuosikaudet parannuksia yhteistuumin työntekijöiden kanssa. Esimerkiksi Jämsänkoskella tuotanto on tuplattu 12 vuodessa.
Ilman lisäbonusta
Jatkossa kapasiteetteja ei voi kasvattaa ylitarjonnan vuoksi. Myös uudet kuidut, eukalyptus ja akaasia, ovat ajaneet niin hinnan kuin laadunkin osalta ohi.
Koska tehdaskohtaiset tehostukset eivät kypsillä markkinoilla riitä kustannustehokkuuden lisäämiseksi, vaaditaan joustoja liittotasolla. "Joka päivä on nyt liikaa. Täytyy saada sopimus aikaan ja ruveta liikkumaan", Pesonen patistaa.
96 prosenttia maailman paperista valmistetaan muualla kuin Suomessa. "Jos ala aikoo pärjätä, on sen oltava kilpailukykyinen Saksan kanssa", muistuttaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Laaksonen Stora-Ensosta.
Saksan paperituotannosta on suomalaisten käsissä noin 40 prosenttia. Esimerkiksi Nordland Papier Pohjois-Saksassa on paitsi iso, myös joustava ja erittäin kannattava yksikkö. Sopimukset varmistavat joustavan 35-40 tunnin viikkotyön ja logistiikkakustannukset vievät vain viidenneksen siitä, mitä Suomessa.
"Saksassa on havahduttu tilanteeseen", raportoi samoin toimitusjohtaja Kari Jordan Metsäliitosta. Zanders sopeuttaa parhaillaan massiivisesti. Työaikaa on nostettu 38 tunnista 40:ään ilman lisäbonusta.
Järkyttävä ero
"Kukaan muu kuin metsäteollisuuden johto ei enää jaksa heiluttaa Suomen lippua", valittaa myös perin harvoin julkisuudessa esiintyvä Myllykosken toimitusjohtaja Carl G. Björnberg.
Myllykoski on perustanut kaksi uusinta tehdastaan Saksaan. "Tuottavuusero on järkyttävä", Björnberg vertailee.
Henkilöstökulut ovat Suomessa paperitonnia kohti tuplasti korkeammat. Kun Suomen tehtaalla tarvitaan 38 siivoojaa, niin vastaavalla Langin tehtaalla heitä on tasan kolme. "Saksassa paperitehtaan miehet siivoavat itse alueensa." Suomessa sen sijaan ollaan ilmeisesti "liian hienoja herroja".