Väestöliitto on oikealla asialla toivoessaan, että Suomeen syntyy tulevaisuudessa lisää lapsia. Parhaiten siinä auttaa lapsimyönteinen ilmapiiri, myös työelämässä.
Väestöliiton tiistaina julkistama yli 50-sivuinen väestöpoliittinen ohjelma on julkaisu, jonka soisi kuluvan Suomen päättäjien käsissä. Nykyinen kehitys nimittäin ennakoi Suomelle huomattavia vaikeuksia tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Eläkeläisten suhteellinen osuus suomalaisista kasvaa, samaan aikaan työikäisten ja nuorten osuus vähenee.
Tämä väärä väestökehitys on nykyään vakioaihe kaikissa Suomen tulevaisuutta koskevissa katsauksissa. Mutta samaan aikaan tulisi Väestöliiton tapaan pohtia keinoja syntyvyyden lisäämiseen. Kyse on ennen muuta lapsiperheiden asemasta. Syntyvyyden ohella maahanmuutto vaikuttaa väestökehitykseen.
Ikärakenteen vähittäinen vääristyminen on yleiseurooppalainen ongelma. Eurooppa on ainoa maanosa, jossa väestön ennakoidaan vähenevän vuoteen 2100 mennessä. Suomi on tässä joukossa mukana, täällä väestön määrän odotetaan kääntyvän laskuun jo lähivuosikymmeninä.
Eurooppa on tässä mielessä taantuva alue. Kehitysmaissa nähty raju väestönkasvu ei ole tervettä, mutta yhteiskunnille aiheuttaa ongelmia myös väestökehityksen kääntyminen negatiiviseksi.
Mutta vaikka kehityksessä on laajempia piirteitä, tähän asiaan voidaan ja pitää vaikuttaa kansallisin keinoin. Kyseessä on eräässä mielessä kansakunnan tulevaisuus.
Suomalaiset eivät toki nykyiselläkään väestökehityksellä ole mihinkään katoamassa, mutta terve ikärakenne tuo yhteiskuntaan dynaamisuutta ja helpottaa hyvinvointipalveluiden ylläpitämistä. Tällä menolla koko Suomi alkaa muistuttaa muuttotappioalueita, joissa yrittäjyys ja usko tulevaisuuteen pikkuhiljaa hiipuu, kun aktiiviväestö lähtee pois ja jäljellä on suhteellisesti yhä enemmän ikääntynyttä väkeä.
Julistuksilla, tavoitteilla ja ohjelmilla perheet eivät tietenkään ryhdy lapsia tekemään. Lasten saanti on aina puhtaasti henkilökohtainen tapahtuma, eikä kaikille perheenlisäys onnistu, vaikka sitä toivottaisiinkin. Mitään yleispätevää reseptiä ei ole olemassa, ellei sellaisena pidetä yhteiskunnan yleisen ilmapiirin saamista lapsimyönteiseksi. Jos lasten hankkimista harkitsevat nuoret näkevät pienten lasten vanhempien olevan uupumassa jaksamis- ja toimeentulohuolien alle, voi kynnys näyttää liian korkealta.
Osa Väestöliiton toiveista liittyy yhteiskunnan lapsiperheille antaman taloudellisen tuen lisäämiseen. Samalla toivotaan tiettyjä verohelpotuksia. Toki lapsiperheitä suosivia poliittisia päätöksiä voidaan tehdä, mutta julkisten tukien lisäys nostaa verotaakkaa. Samalla toivotaan käteen jäävän enemmän rahaa verojen jälkeen. Se ei onnistu.
Tällaisia asioita on aina helpompi ehdottaa kuin ratkaista. Silti on selvää, että ilmeisiin yksittäisiin epäkohtiin tulee voida puuttua ja niitä on nostettava esiin.
Kuten Väestöliiton ohjelmasta ilmenee, paljon on kiinni työelämän asenteista. Epävarmat pätkätyöt, kiire ja työpaineet ovat suoranainen este perheenlisäykselle. Ilman tietoa pysyvästä toimeentulosta, työstä ja asunnosta lastenhankinta lykkäytyy herkästi turhan pitkälle.
Tämäntapaiset asiat tulee yhteiskuntapolitiikassa ottaa huomioon. Jos vanhemmat tuntevat olonsa turvallisiksi, se heijastuu myös lapsiin. Lapsi- ja perhemyönteisen ilmapiirin edistäminen on tärkeää paitsi yhteiskunnan henkisen, myös sen aineellisen hyvinvoinnin kannalta. Sanonta "lapsissa on tulevaisuus" ei ole tyhjä fraasi.