OULU Kolmen vuoden jälkeen Euroopan parlamenttiin palannut Samuli Pohjamo (kesk.) arvioi Suomen olleen unionissa liian kiltti oppilas. Unionin vastustus Suomessa on kovaa luokkaa ja kannatus koko joukon häntäpäästä.
"Osaltaan varmaan ihmisille on tullut mielikuva, että Suomelle käy kaikki ja suomalaiset eivät tarpeeksi tiukasti puolusta kansallisia etujaan", Pohjamo pohdiskelee. "Joissakin asioissa voisi vetää vähän tiukempaa linjaa ja miettiä, mikä tämä Suomen eurooppapolitiikka oikeasti on ja mitkä ovat meidän keskeisimmät tavoitteet."
Tuore prosessi unionin perussopimuksesta antoi muuta mallia. Maat, joilla oli selkeitä tavoitteita, kovaa tahtoa ja uskallusta tuoda niitä esille, saivat niitä neuvotteluissa läpi. Iso-Britannia ja Puola ovat isoja maita, mutta Hollantikin sai loppusuoralla puumerkkinsä.
"Pieniä asioita, kuten terva tai susipäätös ja monet muut. Tuntuu, ettei meitä kuunnella", Pohjamo summaa. "Osa johtuu siitä, että Suomen neuvottelutaktiikka on ollut liian pehmeä.
Parlamentaarikon ura käynnistyi käytännössä uudelleen huhti-toukokuun vaihteessa ja haukiputaalainen sanoo olevansa tyytyväinen. Hän ajatteli vaalien jälkeen "sen homman" olevan ohi. Ovi kuitenkin aukesi toistamiseen varapaikalta. Moni asia on parlamentissa tutulla tolalla, kone jauhaa samalla tavalla.
"Suurin muutos oli se, että uusia jäsenmaita on tullut monta lisää ja tuntuu, että niiden edustajia on enemmän vielä kuin niitä oikeasti onkaan", Pohjamo myhäilee. "Ne näkyvät ja kuuluvat ja ne käyttävät paljon puheenvuoroja, ovat erittäin aktiivisia."
Parlamentin julkikuva on byrokraattinen, kankea ja Pohjamon mukaan monet asiat pyörivätkin vuosikausia rattaissa matkallaan komission aloitteesta lopulliseksi päätökseksi.
"Oli siellä joku asia, jota oli useampi vuosi käsitelty, kun olin edellisellä kaudella. Olin kolme vuotta pois ja vielä ehdin loppuäänestykseen mukaan", Pohjamo naureskelee.
Vielä vuosituhannen alussa parlamentti säänteli jäsenmaitaan näpertelemällä tiuhaan tahtiin pikkutarkkoja direktiivejä.
"Siinä on nyt ehkä vähän vedetty henkeä ja menty vähän väljempään käytäntöön, eikä joka pikkuasiassa olla enää vääntämässä direktiiviä", Pohjamo kiittää. "Varmaan unionin ,laajentuminenkin johtaa siihen. Jäsenmaita tulee lisää, yhteisö on iso."
Kun liittokansleri Angela Merkel oli parlamentissa kertomassa Saksan puheenjohtajakaudesta ja sen päätöksistä, hän Pohjamon mukaan tähdensi uuteen perussopimukseen liittyvän unionin ja jäsenvaltioiden toimivallan välisen jaon tarkentamisen.
"Joitakin asioita siirretään unionista takaisin jäsenvaltioille, läheisyysperiaatetta otetaan tällä tavalla enemmän huomioon jatkossa", Pohjamo tähdentää.
"Tärkeintä nyt, kun tämä perussopimus saatiin aikaan - se on oma prosessinsa, että se jää voimaan - on, että samalla mietittäisiin, mikä kuuluu sinne unionille ja mikä taas on helpompi, parempi ja pitääkin päättää jäsenmaissa."
Perussopimuksesta karsittiin myös pois "torvisoittoa ja rummunpärinää", liittovaltiosymboleja, kansallisvaltioille ominaisia lippua ja hymniä.