Kauppa- ja teollisuusministeriö suunnittelee Kiinaan innovaatiokeskusta edistämään yritysten välistä yhteistyötä.
Suomea teknologisesti profiloiva Finland China Innovation Center on tarkoitus perustaa mahdollisimman pian Shanghain Pudongin uudelle teollisuusalueelle. Se tulee toimimaan Tekesin rinnalla, mutta ei sen alaisuudessa.
"Suomella on niin hyvä maine Kiinassa maailmanlaajuisesti, katsotaan, miten sitä voisi hyödyntää", kertoo teknologiaosaston osastopäällikkö Timo Kekkonen KTM:stä.
Sekä rahoitusmalleja että summia vielä mietitään. Mutta jos kaikki menee hyvin, projektijohtotasolla "Finchi"-hanke käynnistyisi ensi syksynä ja avajaiset voitaisiin järjestää vuonna 2005.
"Aikaikkuna on sellainen, että me olemme myöhässä, ei tässä kannata enää hidastella", Kekkonen hoputtaa.
Eräänlaisena esikuvana leijuu saksalaisten parhaillaan Pudongissa rakenteilla oleva mahtava Saksa-keskus teknologialle ja kaupalle.
Suomen lähestymistapa on kuitenkin käytännöllinen ja asteittainen. Alkuun on päästävä mahdollisimman nopeasti, Kekkonen hoputtaa. "Ei sen tarvitse olla hirveän näyttävä, kun lähdetään liikkeelle."
Tilat on tarkoitus vuokrata. Myös henkilökunnan määrä tulee olemaan vähäinen. Yksikköä on tarkoitus pikkuhiljaa kasvattaa, kunhan nähdään, mikä tarve on.
Shanghai luonteva
"Shanghai on luonteva paikka silloin, kun lähdetään aitoon yhteistyöhön", Kekkonen vakuuttaa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) allekirjoitti marraskuussa Kiinan vierailulla puitesopimuksen Pudongin tiede- ja teknologiapuiston edustajien kanssa. Sopimuksen pohjalta on hyvä vauhdittaa yksikön perustamista rajusti kehittyvällä teollisuusalueella. Pudongin bkt on kasvanut runsaat 25 prosenttia vuosittain.
Samalla matkalla vihittiin käyttöön myös Tekesin yksikkö Pekingissä sekä Kuopion Teknian yksikkö juuri Pudongissa. Edellinen pitää yhteyksiä viranomaisiin ja jälkimmäinen syventää tutkijoiden yhteistyötä bioteknologian alalla.
Teknia linkkinä
Teknian odotetaan osaltaan auttavan yritysten ja tutkijoiden linkittämisessä.
Kekkonen toivoo, että savolaisten kontaktit shanghailaisiin leviävät kansallisen yhteistyöverkoston kautta myös muihin teknologiakeskuksiin Suomessa.
Kiinassa on tuhansia yrttilääkkeitä, mutta länsimaissa ne eivät kelpaa, ellei vaikutuksia ole tutkittu ja osoitettu, kertoo Ari Virtanen, Kuopion Teknian toimitusjohtaja Shanghaissa. "Täällä on herätty tutkimaan yrttejä ja sitä, mikä komponentti niissä vaikuttaa."
Suomalaisten myötä kiinalainen lääketiede voikin jatkossa toimia kahteen eri suuntaan. "Voidaan joko löytää uusia lääkkeitä tai käyttää komponentteja funktionaalisissa elintarvikkeissa."
Esimerkiksi gefilusmaito olisi Kiinassa perinteistä lääketiedettä. Myös aspiriini perustuu alunperin pajupuulle. "Molempien molekyylit löytyvät luonnosta."
KTM pohjaa suunnitelmansa yritysten varaan. Siksi puhutaan myös ihan realistisesta julkisesta panostuksesta, Kekkonen lupaa.
Suomen maine Kiinassa perustuu etenkin it-osaamiselle. Kiinnostusta tutkimusyhteistyötä kohtaan onkin etenkin pienten it-yritysten taholla. Mutta periaatteessa kyseeseen tulee laaja paletti "paperiteollisuudesta kaukokartoitukseen". Nokialla tosin on jalka jo niin vahvasti Kiinassa, että se tuskin tarvinnee tulevaa yksikköä.
Suomi ei toistaiseksi ole toteuttanut vastaavanlaista yhteistyömallia ulkomailla, vaikka Japanissa toimiikin Suomen tiede- ja kulttuurikeskus. Kekkosen mukaan lähtökohtana on sekin, että ministeriö toimisi aktiivisesti mukana.
Mallissa ei myöskään ole kyse vain siitä, miten suomalaiset yrityksen pääsevät hyödyntämään kiinalaista osaamista. "Meidän mallissa on alusta alkaen mukana se, miten Kiinassa syntyvät pienet kapean sektorin hitech-yritykset, jotka tähtäävät maailmanmarkkinoille, voisivat käyttää suomalaista osaamista."
Samalla Suomi tarjoaa kiinalaisille yrityksille sillanpääaseman EU-alueella. Lentoyhteydet ovat hyvät, Kekkonen muistuttaa: "Tämä ei ole mikään keksitty juttu, vaan perustuu aloitteisiin ja yhteydenottoihin, joita on tullut kiinalaisilta."