Suomessa on seuraavat viisi vuotta työvoiman kysyntäongelma eli meillä on aivan liikaa työttömiä, kun samaan aikaan suuri joukko suomalaisista siirtyy eläkkeelle. Viiden vuoden kuluttua tilanne kääntyy niin, että Suomessa on työvoiman tarjontaongelma eli meillä on pulaa työntekijöistä", selvittää Suomen Yrittäjien pääekonomisti Pasi Holm.
Holm jättää pian Yrittäjät ja siirtyy huhtikuun alusta Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n toimitusjohtajaksi. PTT:n nykyinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on valittu talousneuvoston pääsihteeriksi. Puolitoista vuotta sitten Holm ja Vihriälä esittelivät oman, niin sanottujen matalapalkka-alojen työllistämismallinsa. Nyt hallitus on ottamassa Holm-Vihriälän jatkojalostettua mallia käyttöön.
Suomen talouspolitiikan kiireisin tehtävä on Holmin mukaan juuri työllisyyden lisääminen. Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen talouspolitiikan päätavoite on parantaa työllisyyttä 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Aikaa on enää kolme vuotta.
Hallitus on linjannut samalla tavoitteekseen, että työllisyys eli työttömyyden vastakohta nostetaan 75 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä eli tämän ja seuraavan vaalikauden aikana.
"Kaikkien tavoitteiden pitää nyt olla alisteisia työllisyyden lisäämiselle.Hallituksella on erittäin kunnianhimoinen työllisyystavoite. Meidän pitää pyrkiä 75 prosenttiin, mutta 70 prosenttiakin olisi jo hyvä saavutus. Jos Suomen työllisyysaste jää 70 prosentin alapuolelle, emme selviä suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Emme pysty rahoittamaan yhtä aikaa suurta eläkeläisten ja suurta työttömien joukkoa, vaan edessä on leikkausten tie", painottaa Holm.
Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä 67,5 prosenttia.
Holm muistuttaa, että Suomen työttömyysaste on pysytellyt jo kymmenisen vuotta Euroopan korkeimpiin kuuluvana. Virallinen työttömyysaste on nyt noin yhdeksän prosenttia.
"Suomessa on naureskeltu Espanjan ja Portugalin korkeille työttömyysluvuille, mutta nyt olemme itsekin tuossa joukossa. Työttömyydelle ei kerta kaikkiaan saa antaa periksi, sillä sen nujertamisesta riippuu kaikkien suomalaisten hyvinvointi", painottaa Holm.
Hän antaa tunnustusta hallituksen veronalennuspäätöksille, joilla on tuettu kotimaista kysyntää ja tyydyttävää talouskasvua suhteessa muihin EU-maihin.
Uusi kohdistus
työvoiman sivukuluihin
Holm sanoo, että ansiotulojen veronkevennykset ovat jossain muodossa edelleen paikallaan. Hän kuitenkin siirtäisi painopisteen selkeästi tavallisten pienituloisten ihmisten verotukseen ja työvoimakuluihin.
"Kotimaista ostovoiman kasvua on tuettu aika mukavasti veronalennuksilla, työssä käyvät saavat maaliskuussa tupokorotukset, keväällä on tulossa aikamoinen osinkosade ja alkoholiverotuskin laskee pian. Ostovoiman pitämiseksi hyvänä on tehty jo paljon, sen pitäisi olla kunnossa. Nyt painopiste pitää siirtää työttömiin ja työllistämiskynnyksen alentamiseen."
Holm iloitsee siitä, että hallitus torjui työvoimaministeri Tarja Filatovin (sd) johdolla irtisanomiskynnyksen nostamisen.
"Irtisanomiset eivät ole Suomen suurin ongelma, vaikka meille on tullutkin vuoden mittaan 10 000 irtisanottua lisää ja työllisyys on heikentynyt saman verran. Meillä on yhä yli 200 000 työtöntä ja jos piilotyöttömyys lasketaan mukaan, työttömiä on yli 300 000", painottaa Holm.
Holm muistuttaa, että Suomessa on paljon tekemätöntä työtä. "Työnantaja laskee aina, mitä työ maksaa eli palkkoineen ja sivukuluineen. Nyt työllistämiskynnys on liian korkea."
"Palkkaan julkinen valta ei voi puuttua, mutta työn sivukuluihin eli erilaisiin sosiaalivakuutusmaksuihin se voi. Palkankin määräytymisessä työn tuottavuus pitäisi ottaa nykyistä enemmän huomioon, sillä keskimääräinen linja ei ole hyväksi kenellekään: se on toisille aloille liian matala ja toisille liian korkea. Matalan tuottavuuden aloille keskimääräinen linja on liian korkea."
Holm ottaa esimerkin: kymmenen euron tuntipalkkaan pitää laskea päälle kolme euroa sosiaalivakuutusmaksuja, joita on kahdeksan erilaista maksua.
"Palkan sivukulujen lasku pitäisi kohdistaa tavallisten ihmisten tavallisiin työpaikkoihin. Ne tavalliset alat ovat usein sellaisia, että niissä on koneita vähän eikä koneita ehkä tarvitakaan, mutta niissä käytetään paljon ihmistyövoimaa. Sellaista työtä on esimerkiksi vanhusten auttaminen selviytymään mahdollisimman pitkään kotona. Meillä on pian paljon eläkeläisiä, jotka tarvitsevat toisten apua ja myös pystyvät maksamaan siitä."
Holma painottaa, että työnantajalle on sama mihin se kolmen euron sivukulupotti lopulta ohjautuu. Työnantaja tilittäisi Holm-Vihriälän mallissa edelleenkin kolmen euron sivukulut, mutta hän saisi vastaavasti vähentää työntekijältä pidätettävästä verosta tietyn prosenttiosuuden itselleen.
"Silloin sivukulut alenisivat eli työn teettäjälle hinta laskisi. Hän voisi palkata uusia työntekijöitä. Sosiaaliturvarahastot saisivat omansa, koska työeläke-, kansaneläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ei tarvitsisi koskea. Ainoa, joka menettäisi, olisi valtio, joka saisi veroennakoita vähän vähemmän. Mallissamme valtio osallistuisi vain työvoimakustannusten alentamiseen ja mallissamme ei tarvitse ottaa kantaa sosiaaliturvan rahoitukseen", selvittää Holm nimeään kantavan mallinsa logiikkaa.
Hän kiistää, että Holm-Vihriälän malli olisi byrokraattinen.
"Tärkeätä on, että malli on riittävän yksinkertainen, jotta jokainen työnantaja pystyy tekemään vähennykset ja voi itse laskea mitä uuden työntekijän palkkaaminen hänelle maksaa. Verohallinnon pitää pystyä tietenkin valvomaan, että kaikki menee oikein työnantajamaksujen vähennyksissä", painottaa Holm.
Hän kertoo, että ensi vuoden alusta tulee voimaan pientyönantajien maksupalvelujärjestelmä, joka voisi hoitaa tilitysten seurannan. Verohallinto voi saada järjestelmän tiedot itselleen suoraan koneellisesti.
Tällä hetkellä pientyönantajien maksujärjestelmä on tarkoitettu korkeintaan viiden työntekijän yrityksille. Holmin mielestä ohjelman tekninen laajentaminen ei voi olla kiinni työntekijöiden lukumäärästä.
Suomessa on valmisteilla myös toinen suuri tietojärjestelmä pientyönantajien maksupalvelujärjestelmän rinnalle eli työsuhderekisteri, jota aikanaan pitää Eläketurvakeskus.
Ensi vuoden alusta voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa työntekijän eläke määräytyy jokaisen työvuoden mukaan eli eläkkeeseen vaikuttaa koko työura. Vuoden 2007 alusta työsuhteet ja ansiot jokaisesta työntekijästä kerätään uuteen rekisteriin (AREK). Tällä hetkellä on epäselvää, pitääkö työnantajan ilmoittaa rekisteriin tulot kuukausittain vai kerran vuodessa. Epätyypillisten työsuhteiden osalta päädyttäneen kuukausikohtaiseen ilmoitteluun.
Valtion menetykset
700 miljoonaa euroa
Valtio menettäisi Holm-Vihriälän mallissa laskennallisesti enimmillään noin 700 miljoonaa euroa. Uusia työpaikkoja syntyisi silloin 20 000 - 35 000.
Eduskuntavaalien edellä kokoomus ja keskusta suhtautuivat Holm-Vihriälän malliin varsin myönteisesti. Sosiaalidemokraattien suhtautuminen oli kriittistä, mutta ei kuitenkaan täysin torjuvaa. Valtiovarainministeriö on puolestaan pelännyt, että mallin tukea valuisi myös sellaisille työnantajille, jotka eivät sitä tarvitse.
Holm uskoo, että valtiovarainministeriö ei suostu nielemään 350 - 500 miljoonaa suurempia veromenetyksiä.
"Nettovaikutus voisi olla, että puolet valtion verotulojen menetyksistä tulisi takaisin, kun ihmiset saisivat töitä ja maksaisivat veroja. Valtio puolestaan säästäisi työttömyysmenoissa", arvioi Holm.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi viime viikolla valtion yrittäjätapaamisessa, että hänen ministeriönsä ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tarkoituksena on etsiä yksityisille yrittäjille mahdollisuuksia kuntasektorilla. Tavoitteena on, että yksityinen palvelutuotanto voisi nykyistä enemmän tukea kuntien omia töitä.
"Maaseutukunnissa yksityisille yrittäjille löytyisi paljon töitä. Ikäihmisten auttamisessa, kuljetuksissa ja teiden kunnossapidossa voisi olla paljon uutta työtä, jota voitaisiin tehdä kunnan kanssa kumppanuudessa. Pekkarisen avaus on aivan paikallaan", kiittelee Holm.
Investointeja
on helppo siirtää
Suomessa vallitsee jonkinasteinen investointilama. Kun talouden suunnasta ei ole varmuutta, yritykset lykkäävät investointejaan vuodesta toiseen ja samalla uusien työpaikkojen syntymistä.
"Investoinnit ovat yrityksille isomman luokan asia, niitä on helppo siirtää. Työllisyyden parantamiseksi valtio voisi tarjota yrityksille erilaisia investointiporkkanoita, esimerkiksi etupainotteisia investointitukia tai poistojen kasvattamista tilapäisesti, jotta investoinnit lähtisivät vihdoin liikkeelle", esittää Holm.
Hän varoittaa, että hallituksen loppuviilauksessa olevassa veropaketissa poistoihin voi tulla jopa kiristyksiä. "Sellaista ei ainakaan pidä missään nimessä tehdä."
Holm muistuttaa, että hallituksen verouudistus kiristää osinkojen verotusta. Sen seurauksena rahaa virtaa nyt investoinneista jättiosinkoihin. "Osinkojen verotuksessa olisi paikallaan siirtymäsäännös, jotta pahimmilta ylilyönneiltä vältyttäisiin."
Pellervosta tuli
kutsu haastatteluun
Holm kiistää, että hänen lähtöään Pellervon taloudelliseen tutkimuslaitokseen vauhditti Yrittäjien puheenjohtajan Eero Lehden särmikäs persoona. Lehti on arvostellut rankasti hallituksen verouudistusta, kun taas Holm ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ovat nähneet siinä paljon hyvääkin.
"Lehdellä ei ole osuutta lähtööni, vaikka tässä ympärillä (Suomen Yrittäjissä) onkin ollut kohinaa. Olemme edelleenkin hyvissä puheväleissä Lehden kanssa. Kun Vihriälä lähti Pellervosta, sain sieltä soiton ja kutsun haastatteluun", kertoo Holm lähtönsä syistä.
Holm kertoo, että hän ei ole keskustan eikä minkään muunkaan puolueen jäsen. "Olen tullut toimeen Suomen Yrittäjissä kaikkien ryhmien kanssa ja niin varmaan Pellervossakin."
PTT:n painopistealueet ovat kansantaloudellinen tutkimus, maatalous ja elintarviketutkimus sekä metsätalous ja puumarkkinatutkimus.
Holm korostaa myös yrittäjyystutkimuksen merkitystä. "Maaseudun elinvoiman kestävä ylläpitäminen perustuu yrittäjyyteen."
Aika ajoin on esitetty kahden porvarillisen tutkimuslaitoksen eli PTT:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan fuusiota. Olisiko siinä järkeä?
"Päättäjät kummankin tutkimuslaitoksen hallinnossa päättävät, jos sellaiseen on tarvetta. Nyt se (fuusio) ei ole tietojeni mukaan ajankohtainen", kuittaa Holm.