Vanhan sanonnan mukaan yö on synkimmillään juuri ennen aamunkoittoa. Toivottavasti tämä pitää paikkansa Suomen talouskehityksessä. Paljon synkemmäksi eivät näkymät juuri voi mennä.
EU-komission tiistaina julkistamassa Euroopan talousennusteessa on Suomen sarakkeeseen vedetty pitkää miinusta. Talouskehitys ei vaikuta komission selvitysten mukaan lupaavalta. Suomi pitää perää 28 maan ryhmässä yhdessä Kyproksen kanssa. Komissio on pienentänyt Suomen tämän vuoden kasvuennusteen 0,3 prosenttiin.
EU-komissio on viestittänyt pitkin vuotta, että Suomi saattaa joutua budjettikurisääntöjen rikkomisesta erityistarkkailuun. Budjettialijäämä ylittää EU:n asettaman kolmen prosentin kynnyksen. Julkinen velka kohoaa 62,6 prosenttiin. Sääntöjen mukaan velkataakka ei saa ylittää 60 prosenttia.
Suomen uutta hallitusta odottaa ensi töiksi suuri budjetin sopeuttamissavotta. Aika alkaa kypsyä myös yhteiskuntasopimukselle, sillä suhdannekehitys on huolestuttava ja taloustaantuman pitkittyminen on jopa pelottava näkymä.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometrissä todettiin keskiviikkona, että suhdannenäkymät ovat tavanomaista heikommat kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Tällaisia viestejä hallituksen on kuunneltava.
EK tiedustelee talouden näkymiä neljännesvuosittain yli tuhannelta yritykseltä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 280 000 henkilöä.
EK:n tuoreessa ennusteessa työvoiman määrän arvellaan vähenevän teollisuusaloilla nykyisellä vauhdilla. Kannattavuuden lasku jatkuu EK:n kyselyn perusteella myös palvelualoilla, mikä pahimmillaan kasvattaa työttömien määrää entisestään.
Näin kierre alaspäin syvenisi edelleen. Kun kotitalouksien kulutuskysyntä vähenee, taantumasta ei ylletä nousu-uralle kotimaisin voimin. EK:n kyselyn mukaan yli puolet yrityksistä pitää riittämätöntä kysyntää merkittävimpänä toiminnan eli kasvun esteenä.
Komissio toivoo, että edullinen euro sekä halventunut polttoaine vetävät myös Suomen vientiteollisuuden kasvuun kuten on käynyt monessa muussa euromaassa.
Ainakaan vielä vipuvoima ei näy. EK:n mukaan teollisuus odottaa lähikuukausina nykyisenkaltaista melko vakaata tilauskertymää.
Toisaalta talouden virkistymisestä on pieniä mutta heiveröisiä merkkejä näkyvissä. On mahdollista, että pudotuksen pohja on saavutettu.
Yksi näkyvä valopilkku on Metsä Groupin 1,2 miljardin euron sellutehtaan rakentaminen Äänekoskelle. Biotuotteita valmistava tehdas käynnistyy vuonna 2017.
Äänekosken biotehdashanke on suurin yksittäinen metsäteollisuuden investointi Suomessa. Kuopioon on suunnitteilla saman mittaluokan sellutehdas. Finnpulp on saanut jättihankkeensa taakse muutamia vakavaraisia sijoittajia, mutta 1,4 miljardin rahoituksesta puuttuu vielä leijonanosa.
Suomi tarvitsee tällaisia hankkeita toimeliaisuuden palauttamiseksi.
Pääkirjoitus