Pääkirjoitus

Suomi joutui Latvian ja Viron vii­na­so­das­sa kahden tulen väliin – ja siksi ko­ti­mai­nen al­ko­ho­li­ve­ron korotus jou­tu­nee odot­ta­maan

Suomi seuraa sivusta Viron ja Latvian viinanhintataistoa, joka vaikuttaa myös suomalaisten ostopäätöksiin ja valtion verotuloihin.

Viinahintakamppailun taustalla ovat Viron parin vuoden takaiset alkoholiveron korotukset.
Viinahintakamppailun taustalla ovat Viron parin vuoden takaiset alkoholiveron korotukset.
Kuva: Ratilainen Mauri

Suomi seuraa sivusta Viron ja Latvian viinanhintataistoa, joka vaikuttaa myös suomalaisten ostopäätöksiin ja valtion verotuloihin.

Rinteen hallitus joutuu nyt punnitsemaan tarkasti, kannattaako alkoholiveroa korottaa.

Suomen uudessa hallitusohjelmassa on maininta, jonka mukaan alkoholiveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla. Huomioon aiotaan kuitenkin ottaa matkustajatuonnin kehitys.

Alkoholiveron varovainen korotus olisi valtion tulojen ja kansanterveyden näkökulmasta houkutteleva toimi: valtion tulot lisääntyvät ja alkoholiongelmat vähenevät, jos kulutus laskee.

Verojen korotuksen ennakoitiin tapahtuvan ensi vuonna. Tuoreimmat tiedot kuitenkin viittaavat siihen, että hallitus ottaa aikalisän. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi Helsingin Sanomissa, että verokorotusta ei ehkä ensi vuonna tulekaan.

Syy uuden harkinnan tarpeeseen tulee Suomen rajojen ulkopuolelta, Viron ja Latvian rajalta. Nuo naapurivaltiot ovat aloittaneet keskinäisen taistelun, jossa kumpikin maa pyrkii alkoholin hintaa pudottamalla houkuttelemaan viinan ostajat omalle puolelle rajaa. Aseena on alkoholiveron säätely.

Kamppailun taustalla ovat Viron parin vuoden takaiset alkoholiveron korotukset. Oluiden veroa nostettiin 70 prosenttia, viinien 45 prosenttia.

Maan tuolloinen hallitus arvioi, että korotukset toisivat valtion kassaan parikymmentä miljoonaa euroa uutta rahaa. Laskelma meni kuitenkin aivan metsään. Virolaiset käänsivät autojensa keulat kohti Latviaa, josta halutut juomat sai selvästi edullisemmin.

Viron valtion verotulojen menetysten arvioitiin viime vuonna jopa yli sadaksi miljoonaksi euroksi, kun kansalaiset ostivat Latviasta myös tupakkaa ja polttoainetta. Tulojen menetyksiä lisäsi se, että suomalaisten ostosmatkailu Viroon väheni ja Tallinnaan saapuneistakin osa jatkoi matkaa suoraan Latvian viinamarketteihin.

Viime keväänä aloittanut Viron uusi hallitus päätti kääntää matkustajien ja juomien virran ja alensi tämän kuun alusta alkoholiveroa 25 prosenttia. Latvian vastaiskua ei tarvinnut pitkään odottaa. Ensi kuun alussa maa laskee omaa alkoholiveroaan 15 prosenttia.

Jää nähtäväksi, kumpi hintasodan lopulta voittaa. Kummassakin maassa voidaan kuitenkin nähdä kaatuneita aivan konkreettisesti. Hintojen reipas lasku lisää juomista ja sen myötä alkoholihaittoja.

Oletettavaa on, että suomalaisten matkailu Viroon vilkastuu ainakin hivenen. Tätä toivoo myös Viron matkailuelinkeino, sillä suomalaisten matkat Viroon ovat muutamassa vuodessa vähentyneet selvästi.

Jokainen Virosta kannettu pullo tai tölkki viinaa tai olutta on kotimaisista verotuloista pois. Alkoholiveron tuotto ei ole Suomen valtiontaloudelle mitenkään vähäinen tulolähde, sillä sen tuotto on noin 1,5 miljardia euroa.

Lisäharkinta-aika ennen kotimaisen alkoholiveron nostoa lienee nyt viisasta. Pitemmälle katsoessa pitää toivoa, että Suomi ei pysyvästi jäisi Viron ja Latvian viinasodan rintamien väliin.

Sieltä päästään pois varmimmin, jos sekä Viro että Latvia jossain vaiheessa nostavat uudelleen alkoholiveroaan. Ne päätökset voivat kuitenkin olla vuosien päässä.