Suomi jatkaa osallistumistaan monikansalliseen Irak-operaatioon noin sadalla sotilaalla vuoden 2018 loppuun, käy ilmi valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle.
Suomalaissotilaat osallistuvat Irakissa koulutus- ja neuvonantotehtäviin sekä tarpeellisiin esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin.
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous linjasi asiasta tämän kuun alussa.
Lopullisen päätöksen asiasta tekee tasavallan presidentti sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti.
Koska kyse on sotilaallisesti erityisen vaativasta operaatiosta, valtioneuvosto antaa Irak-osallistumisesta eduskunnalle selonteon.
Suomi on osallistunut Irak-operaatioon vuodesta 2015 alkaen. Aluksi Suomi osallistui operaatioon noin 50 sotilaalla, mutta viime vuonna osallistuminen kaksinkertaistui noin sataan sotilaaseen.
Suomalaiset ovat kouluttaneet Menilan tukikohdassa Kurdistanin peshmerga-taistelijoille sotilaan perustaitoja. Lisäksi suomalaiset ovat tukeneet Saksan antamaa lääkintäkoulutusta.
Jatkossa suomalaiset voisivat kouluttaa peshmerga-joukkojen lisäksi myös muita Irakin turvallisuusjoukkoja. Samalla suomalaiset voisivat kouluttaa ja neuvoa irakilaisia muuallakin kuin Pohjois-Irakissa.
Kansainvälinen avunanto jakoi puolustusvaliokuntaa
Kansainvälistä avunantoa ja sen vastaanottamista koskeva hallituksen lakiesitys jakoi puolustusvaliokuntaa. Valiokunnassa hiersi se, voidaanko Puolustusvoimien henkilökunta takautuvasti pakottaa osallistumaan kansainvälisiin operaatioihin Suomen rajojen ulkopuolelle.
SDP:n puolustusvaliokunnan edustajat jättivät asiasta valiokunnan mietintöön vastalauseen. Vastalauseeseen yhtyivät myös vihreiden, RKP:n ja vasemmistoliiton puolustusvaliokunnan jäsenet.
Muutoin valiokunta puolsi mietinnössään hallituksen esityksen kohtaa, jossa Puolustusvoimien henkilökunta on velvoitettu osallistumaan operaatioihin. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo, että velvollisuuden osalta puolustusvaliokunnassa oli kaksi mielipidettä. Toisessa vaakakupissa painoi Puolustusvoimien henkilökunnan vapaaehtoisuus, toisessa vaakakupissa Suomen uskottavuus.
Valiokunta painotti Suomen uskottavuutta valiokunnassa äänin 11-6. Kanervan mukaan Suomen avunannon uskottavuus edellyttää palveluvelvollisuuden täyttämistä.
- Jos Suomi sitoutuu antamaan apua, sen on myös toimittava. Jos jokin avainryhmä sanoo, että ei kiinnosta, se ei ole kovin uskottavaa. Näyttäisi siltä, ettei Suomi kykenisi pitämään sanaansa.
Kanervan mukaan tulee kuitenkin kaikin keinoin välttää se, että joku velvoitettaisiin lähtemään.
Puolustusvaliokunnan oppositioedustajat vaativat muutosta kansainvälistä avunantoa koskevaan lakiesitykseen. He eivät hyväksy hallituksen linjausta siitä, että Puolustusvoimien henkilökunta voidaan pakottaa takautuvasti kansainvälisiin tehtäviin Suomen rajojen ulkopuolella.
- Lainsäädännön tarve tunnistetaan, ja siitä ollaan samaa mieltä hallituksen kanssa, mutta tämä yksityiskohta on sellainen, josta ollaan hallituksen kanssa eri mieltä, sanoo kansanedustaja Mika Kari (sd.) STT:lle.