Suomen koulutuspanostus jäi 90-luvun loppupuoliskolla selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. Talouden elpyminen ei vielä 1998 heijastunut opetukseen, joten koulutukseen käytetty suhteellinen osuus kansantuotteesta pieneni.
Suomi erottui kuitenkin naapurimaistaan myös oppilasta tai opiskelijaa kohden lasketuissa todellisissa koulutusmenoissa.
Teollisuusmaiden järjestön OECD:n koulutusvertailussa Suomen koulutusbudjetti oli näin keskitasoa takavuosina saavutettujen kärkisijojen sijasta.
Hyviä sijoituksia heltiää kuitenkin yhä, kun vertaillaan vaikkapa koulutuksen kestoa, korkeakoulutukseen osallistumista ja sen tuomaa palkkahyötyä tai täydennyskoulutuksen määrää, koulujen tietokoneista ja internet-yhteyksistä puhumattakaan.
Koulupäivät ovat Ruotsissa ja Suomessa ennätyslyhyitä.