Suomen teknologiateollisuus tarpoo paikoillaan eikä suhdannekäännettä parempaan ole edes näkyvissä.
Teknologiateollisuuden yritykset saivat tammi-maaliskuussa uusia tilauksia euromääräisesti viisi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla ja peräti 12 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä.
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden suhdannekuva ei ole aivan niin synkkä kuin koko alan: uusia tilauksia oli kertynyt maaliskuun lopussa vain kaksi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
"Suomi uhkaa jäädä maailmantalouden kasvun ulkopuolelle. Yhdysvalloissa teollisuustuotanto on kasvanut puolisen vuotta, mutta kasvu ei ole näkynyt Suomessa eikä muissakaan EU-maissa", painotti Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäenpää esitellessään keskiviikkona alan suhdannenäkymiä.
Hän muistuttaa, että Kiinan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna 18 prosenttia ja tälle vuodelle ennustetaan 14 prosentin kasvua.
Teknologiateollisuuden väki väheni Suomessa viime vuonna 12 000 työntekijällä. Suomalaisten omistamissa ulkomaisissa tytäryhtiöissä henkilöstö sen sijaan kasvoi 6 000:lla.
Teollisuuden rautakourista Suomessa työskentelee enää 200 000 ja ulkomailla 135 000 työntekijää.
Jos investointien virta Suomesta ulkomaille jatkuu, vuosikymmenen lopussa työvoimasta suurin osa voi olla ulkomailla. Työvoiman hinta vetää suomalaista tuotantoa ulkomaille.
Valtion tehtävä
jotakin ja pian
Toimitusjohtaja Martti Mäenpää kaipaa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitukselta rohkeutta uudistaa perusteollisuuden kilpailukykyä, jotta se ei näivettyisi globalisaatioprosessin jalkoihin.
"Nyt tarvitaan uskallusta poiketa pyhistä hallitusohjelmista. Julkista tutkimus- ja teknologiarahoitusta on nostettava merkittävästi. Lisärahoitusta saadaan esimerkiksi myymällä aktiivisesti valtionyhtiöiden osakkeita", patistaa Mäenpää.
Hän uskoo, että julkisella teknologiarahoituksella on aivan keskeinen vaikutus, kun yritykset käynnistävät uusia riskihankkeita.