Suomalais-venäläisellä yhteistyöllä haetaan tuloksia Inarissa hävinneiden lohikantojen palauttamiseksi, kertoo Metsähallitus.
Torstaina on siirretty 60 kappaletta Ala-Tuuloman voimalaitoksen kalaportaissa pidettyjä aikuisia merilohia lähelle Suomen rajaa.
Viisikymmentä kalaa sai yksilöllisen radiolähettimen, joiden avulla lohien vaellusta, käyttäytymistä ja etsiytymistä Lutto- ja Suomujoen kutualueille voidaan seurata maastossa olevilla seurantalaitteilla.
Tämän kesäisellä lohien siirtohankkeella toivotaan helpotusta myös sukupuuton partaalla olevalle jokihelmisimpukalle, jonka kannat eivät ole enää lisääntyneet lohen häviämisen myötä.
”Nyt toteutuneen pilottihankkeen tavoitteena on saada lohi lisääntymään ja samalla tutkia sen vaelluskäyttäytymistä. Hankimme myös tietoa käytännön toimenpiteiden suunnittelemiseksi, että lohen ja muiden vaelluskalojen kannat saisi elvytettyä ja palautettua Venäjällä sijaitsevien voimalaitosten yläpuolisiin vesiin. Suomessahan tämä tarkoittaa pääosin Urho Kekkosen kansallispuistossa olevia latvavesiä.” kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Markku Seppänen tiedotteessa.
”Aiemminhan myös Tuulomajoen vesistössä oli lohia kuin Tenossa konsanaan", Seppänen lisää.
Syksyn aikana merkittyjen kalojen liikkeitä seurataan luonnossa. Rajan yli päässeiden kalojen määrän ja liikkeiden perusteella on tarkoitus arvioida aikuisten lohien siirtojen käyttökelpoisuutta lohikantojen elvyttämiseksi ja poikastuotannon aloittamiseksi.
Samalla selvitetään kalojen siirtojen kustannustehokkuutta. Tavoitteena on myös lisätä käytännön yhteistyötä venäläisten tutkimus- ja hallinto-organisaatioiden kanssa.
”Olisi tärkeää, ettei merkittyjä kaloja otettaisi saaliiksi, vaikka sellainen kiinni ottaisikin”, muistuttaa Seppänen.
Pilottihankkeessa ovat mukana Metsähallituksen lisäksi Suomesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL).
Venäläinen pääyhteistyökumppani on murmanskilainen kalatutkimuksista vastaava Napa-alueiden, merikalastuksen ja merentutkimuksen tutkimuslaitos (PINRO).
Faktoja Tuulomajoen lohikannasta ja sen elvyttämisestä
- Tuulomajoen vesistöalue on yhteinen Suomen ja Venäjän kanssa. Tuulomajoen vesistö laskee Barentsin mereen Muurmanskin kaupungin lähellä. Suomen puoleiset latvavedet sijaitsevat lähes kokonaan Urho Kekkosen kansallispuistossa.
- Vesistöä säännöstellään Venäjän puolella olevilla voimalaitoksilla, jotka estävät kalojen vaeltamisen Suomen ja Venäjän puolella oleville latvavesille.
- Vuotuinen lohisaalis ennen voimalaitosten rakentamista on ollut jopa 100 000 kg, josta Suomen puolen osuus arvioidaan olleen n. 15 000 kg.
- Nykyisin Ala-Tuuloman voimalaitoksen, jossa on lohiportaat, ohittaa 8000-10 000 lohta vuosittain.
Lohien ja raakkujen yhteys
- Suomen runsaimmat raakkukannat esiintyvät Tuuloman vesistöön kuuluvissa Lutto- ja Suomujoessa.
- Raakku tarvitsee väli-isännäkseen lohen tai taimenen.
- Raakkukannat ovat taantuneet ja erittäin uhanalaisia lohen häviämisen myötä.
- Lisääntymistä ei ole tapahtunut lohen häviämisen myötä kymmeniin vuosiin.
- Alkuperäisillä lohen nousualueilla olevat raakkukannat tulevat todennäköisesti häviämään ilman lohta.