Tänä vuonna itsenäisyyspäivään tunnutaan valmistaudutun niin matalalla profiililla ja rutiininomaisesti kuin vain mahdollista. Todellinen suurjuhla eli itsenäisen kansakunnan satavuotispäivä alkaa jo häämöttää horisontissa mutta yhä niin monen vuoden päässä, ettei siitä ole vielä pitkään aikaan tunnelman nostajaksi.
Itsenäisyyspäivänä on aina hyvä nostaa katse tulevaisuuteen, mutta juuri tänä vuonna on vaikea nähdä, mitä oikein on tulossa. Taloustilanne on hyvin hämärä ja tunnelmat sen myötä sekavat.
Oleellista silti on, että 91-vuotias tasavalta on hyvässä kunnossa, ja se on suomalaisten itsensä ansiota.
Ei tarvitse muistella sotavuosia, lyhyempikin perspektiivi riittää. 1990-luvun alussa Suomi oli päätynyt osin omaa syytään ja osin ulkoisten syiden seurauksena taloudellisesti todella syvään kuoppaan. Sieltä kyettiin nousemaan komeasti pois, ja sitä työtä johtivat vuorovedolla hallitukset, joissa ovat olleet mukana vasemmistoliitto, SDP, vihreät, ruotsalainen kansanpuolue, keskusta ja kokoomus - siis koko poliittinen kenttä laidasta laitaan ja lähes kaikki puolueet.
Suomessa on voitu luottaa siihen, että kaikki poliittiset ryhmät kykenevät vastuulliseen yhteistyöhön. Se on suuri ja poikkeuksellinen voimavara ja nousee arvoonsa, kun taloustilanne synkkenee.
Se ei tarkoita, että asioista pitäisi aina olla samaa mieltä. Kansallinen eheys ei tarkoita erimielisyyksien välttämistä, sillä erilaisten näkemysten olemassaolo ja niiden sietäminen on demokratian olennaisimpia tekijöitä. Kyse on enemmänkin yhteistahdosta ja kyvystä unohtaa pikkukiistat, kun tilanne niin vaatii.
Sille kyvylle on jälleen käyttöä. Suomessa kansalaiset voivat katsoa tulevaisuuteen paljon rauhallisemmin mielin kuin useimmissa muissa maissa. Osittain kyse on poliittisesta vakaudesta, osittain taloudesta. Vaikka työttömyys lähes varmasti nousee jossain määrin ensi vuoden aikana, ei mikään viittaa sellaisiin vaikeuksiin kuin 1990-luvun alussa koettiin. Itse asiassa pian edessä oleva suurten ikäluokkien eläköityminen tekee pitkäaikaisen joukkotyöttömyyden synnyn jopa rakenteellisesti lähes mahdottomaksi. Sen lisäksi julkinen talous ja myös valtion talous ovat hyvässä kunnossa. Ne sietävät myös kolhuja.
Oleellisin tulevaisuuden tekijä silti on, millä mielellä suomalaiset itse ovat. Itsenäisyys tarkoittaa ennen muuta kansalaisten itsenäisyyttä ja vapautta, halua ja kykyä ottaa vastuuta elämästään. Se on demokratiassa ihmisistä itsestään kiinni.
paakirjoitus@kaleva.fi