Berliinin lentokentällä pitkään majailleen suomalaisnaisen kohtalosta on noussut kiista suomalaisten ja saksalaisten viranomaisten välille. Saksa on osoittanut naiselle paikan asunnottomien yömajasta, kun taas suomalaisten asiantuntijoiden mukaan hän tarvitsisi välittömästi hoitoa.
Psykiatrisessa avohoidossa ollut nainen lensi joulukuun alussa Helsingistä Berliiniin ja jäi koneesta poistuttuaan asumaan Tegelin lentokentän yleisiin tiloihin.
Lähes kolme kuukautta kestäneen oleskelun jälkeen lentokenttäpoliisi alkoi pitää naista häirikkönä ja uhkasi viedä hänet oman ilmoituksensa mukaan "niin kauaksi, ettei enää takaisin osaa".
Apuun hälytetty Berliinin suomalaisen seurakunnan pappi Kai Henttonen sai järjestettyä naisen psykiatriselle osastolle odottamaan palauttamista suomalaiseen hoitoon. Potilasta kahden hoitajan kanssa noutamaan lentänyt Kauniaisten terveyskeskuksen johtava lääkäri Patrick Währn sai berliiniläisklinikalla vastaansa kylmän suihkun.
Saksalaiset lääkärikollegat eivät hyväksyneet suomalaista pakkohoitomääräystä vaan ilmoittivat, että Suomen lait eivät päde Saksassa.
Samalla selvisi, että nainen ei ollut saanut sairaalassa olonsa aikana minkäänlaista lääkitystä tai muuta hoitoa. Saksan lain mukaan lääkkeitä ja hoitoa ei anneta, jos potilas vastustaa. Währnin mielestä jatkuva lääkitys olisi tässä tapauksessa välttämätöntä.
Saksalaisiin säädöksiin vedoten psykiatrisen klinikan lääkärit kieltäytyivät luovuttamasta potilasta suomalaiselle hoitotiimille. Sen sijaan sairaala ilmoitti järjestäneensä naiselle paikan asunnottomien yömajasta.
Siellä voi yöpyä enintään kolme yötä kerrallaan. Naisen ainoat jalkineet ovat varvastossut.
-- On puhdasta heitteillejättöä ajaa kadulle ihminen, joka ei pysty huolehtimaan itsestään, Währn sanoo. Hän pitää Henttosen tavoin saksalaisten viranomaisten käsienlevittelyä epäeettisenä.
Myös Suomen suurlähetystön ja sen konsuliosaston auttamisyritykset ovat törmänneet hallinnollisiin esteisiin.
Braxille pikainen avunpyyntö
Henttonen on vedonnut oikeusministeri Tuija Braxiin, jotta suomalaiset viranomaiset vaikuttaisivat saksalaisiin syyntakeettoman potilaan palauttamiseksi välittömästi kotimaahan.
-- Toivomme, että Saksa edes karkottaisi naisen takaisin Suomeen, koska hänellä ei ole yli kolmen kuukauden oleskeluun oikeuttavaa oleskelulupaa, Henttonen sanoo.
Ulkoministeriön konsuliasioiden yksikössä ei tunneta vastaavaa tapausta, vaikka mielenterveysongelmista kärsivien matkalaisten määrän tiedetään olevan kasvussa.
-- Autamme kyllä hätään joutunutta, jos hän vain itse haluaa apua, kertoo osastosihteeri Anne Kansanoja.
Henttonen pitää periaatetta kauniina, mutta kysyy, mihin katoaa valtion vastuu kansalaisistaan, jos hätään joutunut on mieleltään niin sairas, että kiistää avun tarpeen tai ei kykene pyytämään sitä.
Berliinin virkaoikeus on määrännyt suomalaisnaiselle muodollisen edunvalvojan. Hän ei suostu kuitenkaan kommentoimaan tapausta.
Henttosen ja Währnin mielestä Suomen valtiovallan olisi nyt aika osoittaa, että se kantaa aidosti vastuunsa kansalaisistaan.
Miehet toivovat, että poliitikot raivaavat mitä pikimmin muodolliset esteet sairaiden ihmisten auttamiseksi valtioiden rajoista riippumatta.