Berliini Ajatus Euroopan unionin presidentistä menee pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mielestä eri suuntaan kuin mitä tulevaisuuskonventilta on tilattu. Unionin tulevaisuus oli teleliikenteen ja pohjoisen ulottuvuuden ohella aiheen Saksan liittokanslerin ja Suomen pääministerin tapaamisessa Berliinissä.
EU:n oma presidentti mutkistaisi Lipposen mielestä päätöksentekoa eikä olisi tervettä kehitystä.
Hän kertoi olevansa EU:n kehittämisessä liittokansleri Gerhard Schröderin kanssa samoilla linjoilla ja kiitteli Saksaa pienten jäsenmaiden näkemysten huomioimisesta.
"On hyvä huomata, ettei Saksan politiikka ole muuttunut tässä asiassa vaalien jälkeen", hyrisi Lipponen tyytyväisenä.
EU:n tulevaisuuskonventtia hän pitää tärkeämpänä kuin mitä vielä vuosi sitten osattiin aavistaa.
Pääministeri ei lämmennyt konventin ranskalaisen puheenjohtajan Valery Ciscard d'Estaingin ehdotukselle muuttaa Euroopan unioni Euroopan Yhdysvalloiksi. Se kelpaisi vain nimenä mutta ei muuna.
"Saksa haluaa vahvistaa komission asemaa, ja Suomi on samoilla linjoilla", Lipponen vakuutti.
Hän ei ole menettänyt uskoaan Euroopan unioniin vaikka veikkaa, että pienet jäsenmaat joutuvat taistelemaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän näkemystensä puolesta.
Pohjoinen ulottuvuus ja kalliit lisenssit
Pohjoinen ulottuvuus, Itämeri-yhteistyö ja suhteet Venäjään kuuluvat automaattisesti suomalaisten kanssa järjestettävien EU-tapaamisten ohjelmaan.
Saksan liittokansleri pitää pohjoista ulottuvuutta tärkeänä. Konkreettisena askeleena suomalaiset ja saksalaiset kokoontuvat yhdessä pohtimaan ympäristöyhteistyötä Venäjän kanssa.
Telealan vaikeuksien ratkaisemiseksi esillä olivat muun muassa Ranskan hallituksen ja EU:n teleliikennekomissaarin Erkki Liikasen ehdotukset matkapuhelinliikenteen kehittämiseksi sekä Saksan umts-lupien jälkikauppa.
Laajakaistataajuuksista eroon pääseminen kiinnostaa erityisesti saksalaista Mobilcomia ja suomalaista Soneraa, jotka ajautuivat miljardikauppojen seurauksena taloudellisiin vaikeuksiin.
Saksa selviää alijäämästään
Pääministeri Lipponen kiitteli Saksan hallitusta sen luvattua pitää kiinni EU:n vakaussopimuksesta, vaikka alijäämä on ylittämässä Maastrichtissa päätetyn kolmen prosentin rajan.
"Saksa on hyvä esimerkki niille jäsenmaille, joilla on samoja ongelmia, mutta eivät sitoudu tilanteen korjaamiseen."
EU:n vakaussopimus ei ole Lipposen mielestä pakkopaita, vaan riittää, kun alijäämä hoidetaan kuntoon tietyllä aikavälillä.
"Parempi olisi varautua tilanteeseen talouden nousuvaiheessa, näpäytti pääministeri mainitsematta tässä yhteydessä kuitenkaan Saksaa, jossa oppositio on läksyttänyt Schröderin hallitusta samoilla sanoilla."
Lipponen kertoi ymmärtävänsä Saksan talousvaikeuksia ja mainitsi eräiksi alijäämän aiheuttajiksi Saksojen yhdistymisen edellyttämän velanoton ja viimekesäisen tuhotulvan.
Myös liittokansleri Schröder korosti yhteisten pelisääntöjen noudattamisen tärkeyttä mutta vaati, että EU:n vakaussopimus olisi suhteutettava vallitseviin taloussuhdanteisiin.
Sotaan mennään jos YK päättää
Irakin sodanuhka ei ollut Berliinissä asialistalla, mutta nousi esille Lipposen tiedotustilaisuudessa.
Saksan liittokanslerin tunnettu ilmoitus, ettei Saksa osallistu Irakin vastaiseen sotaan vaikka se perustuisi YK:n päätökseen, ei vakuuttanut Suomen pääministeriä.
Lipponen kertoi, ettei Suomelta ole tähän mennessä kyselty osallistumisesta sotatoimiin, mutta jos asia tulee ajankohtaiseksi, niin Suomi seisoo YK:n päätösten takana. Hän ei usko Saksan lähtevän tässä asiassa eri teille.
"Jokainen päättää tietenkin itse millä tavalla osallistuu", Lipponen tarkensi.
Hän puhui liittokanslerin tapaamisen jälkeen EU:n tulevaisuudesta Saksan ulkopoliittisessa instituutissa ja avasi suomalaisen jugendtaiteen näyttelyn Berliinin Bröhan-museossa.