Suomi ja saame tulisi saattaa yhdenvertaisiksi kieliksi saamelaisten kotiseutualueella, toteaa saamelaiskäräjät ehdotuksessaan uudeksi saamen kielilaiksi.
Oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.) luovutetussa ehdotuksessa korostetaan, ettei uudistus muuttaisi suomen ja ruotsin kielen asemaa kansalliskielinä eikä sillä myöskään rajoitettaisi suomen- ja ruotsinkielisten asemaa.
Helsingissä maanantaina julkistetun ehdotuksen tavoitteena on, että nykyiseenkin lakiin kirjatut kielelliset oikeudet toteutuisivat myös käytännössä. Saamelaisten kotiseutualueella kaikilla olisi oikeus valintansa mukaan käyttää joko saamea tai suomea.
Käytännössä Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän pohjoisosan käsittävällä kotiseutualueella toimivien valtion ja kunnan viranomaisten ja virastojen tulisi huolehtia siitä, että asiakkaita kyetään palvelemaan myös saamen kielellä.
Valtion ja kuntien henkilöstöllä pitäisi olla oikeus palkalliseen virkavapauteen saamen kielen taidon hankkimiseksi. Viranomaisilla olisi niin ikään velvollisuus edistää saamen käyttöä. Heidän tulisi oma-aloitteisesti huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisesta.
Ehdotuksessa tähdennetään lain toteutumisen seurantaa. Viranomaisilla olisi velvollisuus valvoa lain noudattamista. Käräjille ohjattaisiin valvontaa, neuvontaa sekä seurantaa. Ylin valvonta kuuluisi oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Laki koskisi kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä – pohjoissaamea, kolttasaamea sekä inarinsaamea.
Tavoitteena on turvata saamelaisten kielelliset perusoikeudet ja ihmisoikeudet nykyistä paremmin. Saamen kielen käyttö halutaan luonnolliseksi niin, ettei saamenkielinen palvelu perustu pelkästään esimerkiksi tulkkaukseen.
Suomessa on runsaat 7 000 saamelaista, joista arviolta nelisentuhatta asuu saamelaisten kotiseutualueella.
Ehdotus lähtee lausuntokierrokselle ja hallituksen käsittelyyn. Uusi laki astuu voimaan aikaisintaan vuoden 2004 alussa. Hanke on edennyt samanaikaisesti Suomen yleisen kielilain uudistuksen kanssa.