Suomi ja Ruotsi jättävät tiistaina aloitteensa sotilasliitto Naton rauhankumppanuuden kehittämiseksi. Taustalla on maiden huoli asemastaan, kun Nato laajentuu ja aloittaa mahdollisesti tiiviimmän yhteistyön Venäjän kanssa.
Suomen puolesta yhteisen muistion asiasta jättää Erkki Tuomioja (sd.), joka tapaa ensimmäistä kertaa ulkoministerinä Naton pääsihteerin George Robertsonin. Ruotsia edustaa ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Sven-Olof Pettersson.
"Sen kummempia neuvotteluja ei käydä. Me vain esittelemme paperin ja käymme muuten läpi ajankohtaisia Naton toimintaan liittyviä asioita", Tuomioja kertoi Brysselissä.
Suomen hallitus hyväksyi ehdotuksen viime viikolla, Tuomioja kertoi EU:n ulkoministerien kokouksen yhteydessä.
"Haluamme varmistaa, että meidän asemamme säilyy vähintään yhtä hyvänä tiedon saannin ja vaikutuksen suhteen. Tämä koskee EU:n operaatioita, joissa käytetään Natoa tai Naton operaatioita, joihin me osallistumme", Tuomioja totesi.
Tuomiojan mukaan muistioon sisältyy myös joitakin käytännön ehdotuksia, mutta hän ei paljastanut yksityiskohtia. Paperi on annettu tiedoksi myös kahdella muulle EU:n liittoutumattomalle maalle eli Irlannille ja Itävallalle.
Kumppanuuden kehittämisestä on aloitettu Naton ja kumppanimaiden kesken alustavat keskustelut. Asian ennakoidaan nousevan esille toukokuussa Naton ulkoministerien kokouksessa Reykjavikissa. Suomi ja Ruotsi ovat olleet sotilasliiton kumppanimaita vuodesta 1994 lähtien.
Natoon saattaa liittyä lähivuosina seitsemän uutta valtiota, mukaanlukien Baltian maat. Tällöin pohjoiset liittoutumattomat maat olisivat samassa joukossa noin 20:n Keski-Aasian ja Balkanin kumppanivaltion kanssa.
