Suomi ja Ruotsi patistavat Itämeren maita vähentämään meren kuormittamista. Maiden hallitukset muistuttivat torstaina yhteisessä kokouksessaan Hämeenlinnassa, että kaikilta alueen valtioilta vaaditaan nopeita toimia.
Yhteiskokous linjasi konkreettisia tavoitteita kahdenvälisen yhteistyön ja kaikkien pohjoismaiden yhteistyön parantamiseksi.
-- Pohjoismaiden tulisi siis tiivistää yhteistyötään kaikilla kansainvälisillä foorumeilla ja näin turvata yhteisten arvojemme pohjalta Pohjolan vaikutusmahdollisuudet nykymaailmassa, tiivisti pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Käytännön asiana esiin tuli ihmisten vapaa liikkuvuus. Vaikka Pohjolassa on liikuttu vapaasti jo pitkään, kansalaisilla ja yrityksillä on monia rajaesteitä. Hallitukset korostivat, että esteet on poistettava. Vanhasen mielestä on tarkoin seurattava, että suositus liikkumisen helpottamisesta otetaan vakavasti.
Suhteet läheisemmät kuin koskaan
Yhteiskokous oli lajissaan ainutlaatuinen ja yksi merkkivuoden 1809 päätapahtumista. Paikalla oli 34 ministeriä. Sen paremmin Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt kuin Vanhanenkaan ei voinut luvata, että kokouksista tulee perinne.
Suomen ja Ruotsin tiet erosivat 200 vuotta sitten 600 vuotta kestäneen valtioyhteyden jälkeen. Vuodesta 1809 tuli kummassakin maassa lähtökohta kehitykselle kohti nykyaikaisia ja korkealle kehittyneitä demokratioita.
Reinfeldt arvioi, että Suomen ja Ruotsin suhteet eivät ole ilmeisesti olleet koskaan niin läheiset kuin nyt. Samaa mieltä oli ulkoministeri Alexander Stubb (kok.). Hän kiitteli ulkoministeri Carl Bildtiä lämpimästi yhteistyöstä. Ainoa vika Bildtissä Stubbin mielestä on, ettei hän ymmärrä mitään urheilusta.
Bildt muistutti, että Suomen ja Ruotsin yhteinen väkiluku on vain 0,002 prosenttia maailman kasvavasta väestöstä. Yhdessä maiden merkitys on kuitenkin paljon tätä suurempi. Maat näkyvät maailmalla, ja siitä esimerkkeinä ovat Nokia, Ericson, Ikea, Iittala, Wärtsilä ja Volvo.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) nauratti väkeä puhumalla huonosta kielitaidostaan mutta hyvästä päättelykyvystään. Koulun kokeessa oli ollut käsite framstående forskare (eturivin tutkija). Hän oli päätellyt, että fram on eteen, stå on seisoa ja fors on koski. Niinpä käännökseksi tuli etukenossa oleva koskenlaskija.