Tenon lohikantojen suojeluun ja hoitoon ollaan perustamassa pysyvää suomalais-norjalaista asiantuntijaryhmää. Rajajoen molemmilla rannoilla hallinto on nähnyt asian merkityksen ja on valmis sitoutumaan lohen tutkimukseen ja tutkimustiedon käytännön sovellutuksiin.
Norjan lohijokia on vaivannut vitsaus nimeltä Gyrodactylus salaris, lohiloinen.
Tenojoki on onneksi toistaiseksi säästynyt siltä, ja sekä Suomi että Norja ovat yhdessä etsineet keinoja loisen leviämisen ehkäisemiseksi.
"Norjassa halutaan satsata luonnonvaraisten lohikantojen tutkimukseen. Rajajokena Teno hyötyy valtioiden rajat ylittävästä yhteistyöstä. Suomalaisten ja norjalaisten hyvällä yhteistyöllä on tässä asiassa jo pitkät perinteet", kertoo Jaakko Erkinaro.
Äskettäin Oulussa kokoontunut tutkijatyöryhmä selvitti niitä toimia, jotka on tarpeen saada heti käyntiin. Norjassa tarkoitukseen varattujen rahojen päällä istuva hallinto halusi tietää, mitä toimia tutkijat suosittavat välittömästi tehtäväksi.
"Rahoitusta tarvitaan erityisesti sellaiseen tutkimukseen, jolla päästään käsiksi sekakantakalastuksen ongelmiin ja yksittäisten lohikantojen tilaan. Olemme suosittamassa esimerkiksi geneettisen tutkimuksen laajentamista Tenolla", summaa Erkinaro, joka isännöi Oulussa kokoontunutta työryhmää.
