Kaikki EU-maat ovat valmiita lähettämään joukkojaan Afganistaniin, ilmoitti puheenjohtajamaa Belgian ulkoministeri Louis Michel perjantaina Laekenin EU-huippukokouksessa.
Presidentti Tarja Halosen mukaan myös Suomi on valmis osallistumaan Afganistanin sotatoimien jälkeen tilanteen vakauttamiseen.
EU-maiden joukoista muodostetaan nyt ensimmäistä kertaa yhteinen osasto, jonka johtoon on tulossa Britannia. YK:n turvallisuusneuvoston odotetaan päättävän Afganistanin turvallisuusjoukkojen mandaatista lähipäivinä.
EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana sanoi, ettei vielä puhuttu sotilaiden lukumäärästä, tarkemmasta tehtävästä tai eri maiden osuuksista tai tehtävistä. Ensin odotetaan YK:n päätöksiä, Solana korosti. Michelin mukaan kyse voisi olla yhteensä 3 000-4 000 miehestä.
Britannian johtamia joukkoja suunniteltiin perjantaina Lontoossa pidettävässä kokouksessa. Tähän kokoukseen osallistuivat muiden muassa Yhdysvaltain, Ranskan, Saksan, Italian, Jordanian, Espanjan ja Turkin edustajat.
Suomessa puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala on jo aiemmin todennut, että Suomi odottaa YK:n pyyntöä.
Suomi voi Kaskealan mukaan nyt tarjota YK:lle voimavarojensa ja rauhanturvalain puitteissa korkeintaan tuhatkunta miestä, koska Unifil-operaatiosta on vapautunut rauhanturvaajia. Yhteensä Suomella voi olla 2 000 rauhanturvaajaa ulkomailla.
Presidentti Halosen mukaan Suomi on kartoittanut valmiuksia lähinnä teknisen osaamisen lähettämiseen. Kyseeseen tulisivat mm. korjaamiseen, miinojen raivaamiseen ja tuhojen kartoittamiseen erikoistuneet joukot.
Suomen Cimic-toiminta eli siviili- ja sotilastoiminnan yhteensovittaminen on herättänyt erityistä kiinnostusta, Halonen kertoi. Tästä Suomella on paljon kokemusta Balkanilta.
"Yhtä massiivinen osallistuminen kuin Balkanilla ei ole mahdollista", Halonen totesi aamupäivän istunnon jälkeen.
Libanonista joulun tienoilla kotiutettavat viimeiset joukot antavat Suomelle tarvittavaa liikkumavaraa, Halonen lisäsi. Kysyntää suomalaisille joukoille on ollut. Hän korosti, että Suomi haluaa satsata nimenomaan osaamiseen. Asiasta on tarkoitus kertoa tarkemmin ennen joulua.
Michel luonnehti EU-johtajien päätöstä historialliseksi askeleeksi EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä.
"Kaikki ilmaisivat tahtonsa osallistua", kiitteli Solana.
Toisella rintamalla edistys oli hiukan hitaampaa. Kreikka jarrutti edelleen lopullista sopua EU:n ja Turkin välillä niistä ehdoista, joilla EU voi joukkojaan varten käyttää Naton voimavaroja. Asiasta neuvoteltiin torstai-iltana tuloksetta, mutta työ jatkui perjantaina.
EU:n on siitä huolimatta määrä Laekenissa julistaa, että sen kriisinhallintatoimi on toimintakykyinen ensi vuodesta lähtien. Täyteen toimintakykyyn päästään vasta 2003, mutta jo ensi vuonna pienemmät operaatiot ovat mahdollisia.
