Maailmassa on Espanjan lisäksi kaksi maata, joissa on hurahdettu flamencoon. Maat ovat Suomi ja Japani.
"Ulkomailta tulee Andalusiaan paljon opiskelijoita. Japanilaisia tulee seitsemän miljoonaa", toteaa jereziläinen flamencotanssija ja pedagogi Fernando Galán.
Hän on tanssinut 9-vuotiaasta asti ja esiintynyt oman ryhmänsä kanssa parikymmentä vuotta.
Mitä ajattelet suomalaisten ja japanilaisten tanssi-ilmaisusta. Voiko ulkomaalainen saavuttaa olennaisen flamencossa?
"Olen aivan ihastunut. Mutta en usko, että ulkopuolelta tulleet pystyvät samalla tavalla ymmärtämään ja ilmentämään flamencoa kuin andalusialaiset, jotka ovat imeneet sen äidinmaidossa. Toisaalta myös Espanjassa on ihmisiä, jotka tanssivat vahvasti tunteella ja niitä, jotka tanssivat kylmästi."
Flamenco on niin vahva ja lavea, että se kestää toisista kulttuureista tulevat ulkopuoliset vaikutteet.
"Vertaan flamencoa aina salsaan, joka on nyt muotia. Sekin on kuumaverisen rodun tanssi. Voi olla ihmisiä, jotka tanssivat sitä hyvin. Mutta he eivät koskaan tanssi sitä samoin kuin kuubalaiset, jotka ovat kärsineet nälkää, tanssineet kadulla ja eläneet kuubalaisen elämää. Sitä ei voi samalla tavalla saavuttaa."
Soleá on syvällistä
Fernando Galánille flamenco on koko elämä ja samalla työ. Hän opettaa flamencoa aamusta iltaan, myös ulkomailla Etelä-Afrikassa asti. Suomalaisia flamencoharrastajia hän on kurssittanut jo reilut kymmenen vuotta.
"Suhtautuminen flamencoon on muuttunut. Nykyään sitä arvostetaan kulttuurisesti enemmän kuin joitakin vuosia sitten. Tällä hetkellä tilanne on hyvä: flamencofestivaaleja on useita ja kursseja paljon", luonnehtii vieras Jerezistä.
Flamenco on voimakasta. Sen kautta ilmaistaan, puretaan ja käydään läpi suuria tunteita, iloja ja suruja.
Flamencon perusrytmejä on neljä: soleá, siguirias, tangos ja fandango. Länsimaiseen korvaan oudompia rytmikuvioita ovat 12-iskuiset soleares, alegrias ja bulerias. Fernando Galánin suosikkitanssi on soleá.
"Se on hyvin syvällistä. Soleáa täytyy tanssia tunteella, antaa paljon painoa, voimaa alaspäin. Alegrias on leikkisämpi, koketeeraavampi. Soleáa on vaikea tanssia hyvin. Siinä täytyy olla hyvä tekniikka."
Flamenco tuo tulta
Oulussa on paljon flamencon harrastajia. Flamencofestivaali on meille ehdottoman tärkeä, koska sitä kautta saamme tänne espanjalaisia vieraita. Heidän kauttaan tulee suora putki sitä verta tänne ja me pystymme imemään siitä", kertoo Soili Moilanen. Häntä naurattaa oma vampyyrimainen vertauksensa.
"Flamencofestivaali ja sen espanjalaiset vieraat ovat meille elämänlähde", Moilanen vahvistaa.
Flamencofestivaalin taiteellisen johtajan Anna Murtolan mukaan Oulussa eletään tosi mielenkiintoisia aikoja flamencon kannalta. Kasvamassa on uusi flamencosukupolvi.
"On vaikea sanoa, missä vaiheessa sitä on ammattilainen flamenco-artisti Suomessa. Koska vaikka olisi ammattilainen, sillä ei välttämättä tienaa leipäänsä. Ehkä se mitä meidän porukoissa ollaan lähentymässä ei olekaan ammattilaisuus vaan ammattimaisuus", Murtola pohtii.
Viime keväänä hän opiskeli flamencolaulua puoli vuotta Granadassa. Samaan aikaan siellä oli opiskelemassa flamencotanssija Krista Saaranen, joka aikoo perustaa Ouluun oman tanssikoulun.
"Näen sen pelkästään positiivisena, että piirimme laajenee. Se rikastuttaa, tuo vaihtoehtoja ja tilaa ammattimaisuuden kehittymiselle."
Oulun flamencofestivaalin idea on tulen ja jään kohtaaminen.
"Vaikkei se ole mikään uusi ajatus, se on tehokas. Flamencossa pystyy irrottautumaan arjesta, pimeydestä ja kylmyydestä. Näinä pimeinä aikoina tarvitsee sitä tulta."