Suomi ja EU eri lin­joil­la, miten korvata suo­ma­lai­sen lää­kä­ri­käyn­ti toi­ses­sa jä­sen­maas­sa – asian­tun­ti­jan mukaan Suomi voi joutua kor­vaus­vas­tuu­seen

EU-komissio: Suomi maksaa liian pientä korvausta hoidosta ulkomailla. STM:n mukaan asiasta on erilaisia tulkintoja.

Eurooppa-oikeuden professorin mukaan Suomi saattaa joutua vahingonkorvausvastuuseen, koska potilasdirektiiviä ei ole implementoitu komission edellyttämällä tavalla.
Eurooppa-oikeuden professorin mukaan Suomi saattaa joutua vahingonkorvausvastuuseen, koska potilasdirektiiviä ei ole implementoitu komission edellyttämällä tavalla.
Kuva: Minna Jalovaara

EU-komissio: Suomi maksaa liian pientä korvausta hoidosta ulkomailla. STM:n mukaan asiasta on erilaisia tulkintoja.

Suomen valtio ja EU:n komissio ovat eri mieltä siitä, kuinka paljon pitää korvata, jos suomalainen hakeutuu lääkäriin toisessa jäsenvaltiossa.

Otetaan esimerkki, jossa suomalainen menee hammaslääkäriin Tallinnassa. Hän saa siitä samanlaisen Kela-korvauksen kuin, jos hän kävisi Suomessa yksityisellä.

Kela-korvaus on pieni osa kuluista. Esimerkiksi hammaslääkärin perustutkimuksen 70 euron laskusta Kela korvaa 15,50 euroa, jolloin Matin maksettavaksi jää 54,50 euroa.

70 euron hinta on kuvitteellinen, mutta erotus on joka tapauksessa huomattava.

EU:n potilasdirektiivin mukaan Matin kuuluisi maksaa Tallinnan hammaslääkärikäynnistään vain samansuuruinen palvelumaksu kuin hän maksaisi kotikunnassaan julkisella puolella.

Terveyskeskuksessa hammaslääkärillä käynti saa lain mukaan maksaa Matille enintään 13,10 euroa. Suurin osa kunnista perii juuri tuon suuruisen asiakasmaksun.

Komissio lähetti lausunnon Suomelle jo vuonna 2016

Komissio on lähettänyt jo vuonna 2016 Suomelle perustellun lausunnon, jonka mukaan nykyinen korvauskäytäntö on potilasdirektiivin vastainen.

Komission kanta on ollut, että EU- ja ETA-alueelta tai Sveitsistä haettavasta hoidosta ei saa koitua asiakkaalle enempää kustannuksia kuin kotikunta perii palvelumaksua.

Suomi on kiistänyt väitteen ja todennut, että kotikunnan palveluiden ulkopuolella maksetaan sairausvakuutuslain mukainen korvaus.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että asiasta on olemassa erilaisia tulkintoja.

– Me olemme keskustelleet komission kanssa siitä, miten rajat ylittävä terveydenhuolto toteutetaan.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) on jättänyt komissiolle kirjallisen kysymyksen aiheesta. Aiemman oikeuskäytännön mukaan yksityishenkilöt ovat oikeutettuja hakemaan korvausta jäsenvaltiolta, jos valtiot eivät noudata EU:n lakeja.

– Suomalaiset potilaat ovat heikommassa asemassa kuin muut. Tämä kaventaa oikeuksia hakeutua palveluihin muualle, Virkkunen sanoo.

Professori: Suomelle saattaa syntyä korvausvelvollisuus

Helsingin yliopiston Eurooppa-oikeuden professori Juha Raitio arvioi, että Suomelle saattaa syntyä korvausvelvollisuus.

– Minua ei yllätä se, että komissio on katsonut, että Suomen käytäntö on vastoin EU-oikeutta. Tämä kuulostaa siltä, että tässä syrjitään toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevia pienempiä palveluita kuten hammaslääkäreitä, Raitio sanoo.

Raition mukaan terveydenhuoltopalvelut pitää jakaa kahteen ryhmään.

Jäsenvaltioilla on oikeus suojata omia sairaalapalveluita siten, että toisessa maassa tapahtuvaa hoitoa ei tarvitse korvata kuin tietyin ehdoin. Tämä johtuu siitä, että sairaalainfra maksaa paljon ja sitä ei voi pitää yllä ilman asiakkaita.

Sen sijaan pienet yksityispraktiikat kuuluvat palveluiden vapaan liikkuvuuden piiriin. Asiakas voi hakea niitä mistä tahansa jäsenvaltiosta, ja Kelan pitäisi korvata samoilla perusteilla.

– Suomella on tässä aika huonot kortit. Suomessa pitäisi lähtökohtaisesti tehdä nopeasti lainsäädäntömuutokset komission esittämällä tavalla. Uhka on muuten vahingonkorvausvelvollisuus.

Kansliapäällikkö Varhila suhtautuu vahingonkorvausvelvollisuuteen epäillen, mutta huomauttaa, että asiasta päättää EU.

– Itse olemme tietysti sitä mieltä, että sellaista ei voi syntyä, mutta toki erilaisia näkökulmia voi esittää. En tietysti voi sanoa, että korvausvelvollisuutta ei voi syntyä.

EU odottanut Suomen sote-uudistusta

Perusteltu lausunto tarkoittaa sitä, että komissio on jo käynnistänyt prosessin. Rikkomuskanteen nostamista on lykätty, koska Suomi on uudistanut sotea ja luvannut selvittää asian samalla.

Viimeksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus yritti yhdenmukaistaa Suomen lainsäädäntöä ja EU:n direktiivejä. Yritys kaatui viime keväänä soten mukana.

– Nyt komissio on uudestaan kysynyt, miten Suomi aikoo asian hoitaa. Se on meillä tarkastelun alla, miten istutamme tämän korvausasian sote-uudistukseen, Varhila sanoo.

Henna Virkkusen mukaan kyse on viime kädessä EU-kansalaisten oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen ja valinnanvapauteen.

– Hallituksen esityksessä arvioitiin, että kustannus olisi noin 20 miljoonaa euroa, jos suomalaiset hakisivat hoitoa muualta. Kyllähän se parantaisi kansanterveyttä, kun voisi hakeutua muualle hoitoon, jos Suomessa on pitkät jonot.

Virkkunen huomauttaa, että hallitus on leikkaamassa Kela-korvauksia. Se heikentää entisestään kansalaisten mahdollisuuksia hakea hoitoa toisesta jäsenmaasta.

Varhila myöntää, että Kela-korvauksiin liittyvä problematiikka on olemassa. Käytännössä koko rahoitusmalli olisi syytä miettiä uusiksi.

– Rajat ylittävä terveydenhuolto on perustunut Kela-korvauksiin. Pitäisi miettiä jokin vastaava systeemi sote-uudistuksen yhteydessä, Varhila sanoo.