Suomi on venäjäksi Finljandija, mutta yhä useammin venäläismedioissa näkee Finljandian sijasta käytettävän Suomi-sanaa. Suomi-ilmiö on siirtynyt puhekieleenkin, ja etenkin nuorempi sukupolvi suosii Suomi-sanaa.
Jo 1800-luvulla venäläiset kirjailijat kertoivat lukijoilleen Suomesta ja suomalaisista. Suomi-sanakin tunnettiin. Kalevala ja Suomi koettiin melkein synonyymeinä.
Nykyään Suomi-sanaan liitetään mielikuvia puhtaasta luonnosta, korkeasta elintasosta ja teknologian saavutuksista.
Pietarilaisen Herzenin yliopiston suomen kielen vanhempi lehtori Olga Milovidova kertoo, että Suomesta puhuttaessa käytetään nykyään myös sanaa Finka, tyyliin: "Kävin Finkassa ostoksilla viime viikolla".
Finka-sanan käyttö on ehkä osoitus siitä, että Suomi-turismi on arkipäiväistynyt. Esimerkiksi pietarilaisen Oktjabrskaja-hotellin edustalla ohikulkijoille kaupustellaan bussilippuja Finkaan 15 eurolla. Jos joku tavallinen kansalainen onnistui Neuvostoliiton aikana pääsemään turistimatkalle Suomeen, hän ei taatusti käyttänyt Finka-sanaa.
Omituista kyllä, venäjän kielessä finka pienellä kirjoitettuna tarkoittaa myös suomalaista naista sekä puukkoa.
Mikä on tsuhna-sanan kohtalo?
Venäjällä suomalaisista on perinteisesti käytetty tsuhna- tai tsuhontsy-nimitystä. Tsuhnalla on negatiivinen arvolataus. 1800-luvun venäläiset kirjailijat tekivät pilkkaa Pietariin voita toimittavista, juroista ja yksinkertaisista suomalaisista, tsuhnista.
Neuvostoliiton aikana Suomeen ja suomalaisiin pidettiin virallisesti korrekteja YYA-suhteita, mutta kulissien takana kansa haukkui Leningradissa ympäripäissään pyörineitä vodkaturisteja tsuhniksi. Olga Milovidova arvioi, että tsuhna-sanan käyttö on vähentynyt viime vuosina.
-- Suomi ja suomalaisuus ovat nyky-Venäjällä niin korkeassa kurssissa, ettei hitaalle ja tyhmälle tsuhnalle oikein ole tilausta, luonnehtii Milovidova. Suomalaisista (finnyi) puhuttaessa käytetään nykyään usein sanaa finniki.
Finniki-sanalla ei ole negatiivista arvolatausta, vaan ilmaisu on pikemminkin tuttavallinen ja osoitus mutkattomista suhteista pieneen länsinaapuriin ja sen ihmisiin.
Milovidovan mielestä sekä suomen että venäjän kielet ovat reagoineet omalla tavallaan vapautumiseen Neuvostovallan aikaisista ideologisista rasitteista. Suomalaisetkin ovat kautta aikojen käyttäneet Venäjä-yhteyksistään lempinimiä. Vodkaturistit kävivät Lenskissä ja törttöilivät Nevskin valuuttabaareissa. Nykyään finnikit matkustavat Pietsuun. Neukku-sanalla oli lievän negatiivinen arvolataus kun taas ryssä-sanan useimmat venäläiset kokevat loukkaavana.
Milovidova toivoo, että ryssä-sanan arvolataus muuttuisi neutraaliksi tai koko sana poistuisi käytöstä. Tällainen kehitys edellyttäisi, että suomalaiset suhtautuisivat yhtä myönteisesti Venäjään kuin venäläiset Suomeen.