Suomalainen metsäteollisuus oli vahvasti mukana juuri päättyneillä Kiinan kansainvälillä paperimessuilla. Shanghaissa järjestetyille "China Paper 2004" -messuille suomalainen metsäteollisuus osallistui kaikkiaan 29 eri osastolla. Panostus oli siis vahva.
Se kannattaa varmasti, arvioi Kiinan kansallisen paperi- ja sellututkimusinstituutin johtaja Cao Zhenlein. Hänen mukaansa Kiinan paperiteollisuus kasvaa juuri nyt erittäin kovaa vauhtia.
Vuonna 2003 Kiina kulutti 48 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Ennusteiden mukaan kulutus kasvaa nopeasti, vuoteen 2010 mennessä, jo 70 miljoonaan tonniin.
Kiinan paperiteollisuuden ongelmat avannevat Caon mukaan suomalaisille mahdollisuuksia. Paperiteollisuutta vaivaa Kiinassa sellutuotannon niukkuus sekä kiinalaisten paperitehtaiden pieni koko. Valtaosa paperituotannosta saadaan maassa pienistä tehtaista, joiden laitteet ovat vanhoja; tehtaat saastuttavat ja ovat kannattavuudeltaan alhaisia.
Paperiteollisuus uusiintuu Kiinassa nopeasti, Cao ennustaa.
Edessä oleva kehitys tarjoaa hänen mukaansa mahdollisuuksia erityisesti Suomelle, joka on jo osallistunutkin maan paperituotannon modernisoimiseen. Cao nimeääkin Suomen yhdeksi tärkeimmistä kumppaneista Kiinan voimistaessa paperiteollisuutensa kehittämistä.
Metsolla Kiinassa
valtavaa kasvua
Vahvasti lisääntyneestä Kiina-yhteistyöstä messuilla kertoi muun muassa Metso Paper Oy:n toimitusjohtaja Bertel Karlstedt. Vielä jokunen vuosi sitten Kiinan osuus Metso Paperin liikevaihdosta oli 5-15 prosenttia, mutta nyt jo 25-30 prosenttia.
Kiinan osuuden kasvua yrityksen liikevaihdosta Karlstedt luonnehtii suorastaan valtavaksi. Hänen mukaansa Kiina on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti toimivan Metso Paperin avainmaa, ja sellaisena myös säilynee hyvien kysyntänäkymiensä vuoksi.
Bertel Karlstedt katsoo, että suomalaisen paperin-, pehmopaperin-, massan- ja kartonginvalmistuslinjojen toimittamiseen erikoistuneen Metso Paperin vaikeudet olisivat olleet vielä paljon syvempiä ilman vahvasti kasvanutta Kiinan vientiä.
Toisaalta myös etäiset Kiinan markkinat ovat johtaneet järjestelyihin koti-Suomessa, jossa väkeä on vähennetty.
Etäisen asiakkaan palvelu edellyttää väistämättä myös läsnäoloa, koska palvelun on pelattava moitteetta, Karlstedt sanoo, mutta korostaa henkilöstöjärjestelyjen takana olleen muitakin syitä.
Liiketoimien vahvakaan lisääntyminen Kiinassa ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki tehtäisiin täällä, muistuttaa myös koko Metso-konsernin Kiinan alueen johtaja Ari Harmaala.
Hänen mukaansa Metso Paperin valitsema toimintamalli on omiaan lisäämään kaupankäyntiä Kiinan kanssa ja siitä tietysti hyötyy koko Suomi.
Kiina-ilmiöstä
monta mieltä
Harmaalan linjoilla oli myös Shanghaissa järjestetyillä paperimessuilla vieraillut valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila. Hänen mielestään Suomessa Kiina-ilmiöstä on tullut väärien käsitysten vuoksi mörkö Suomessa.
Brunilan mukaan viime aikojen kehityksessä on kyse globalisaatiosta. Osana maailmanlaajuista talouskehitystä Kiina on avautunut kansainvälisille markkinoille ja se mahdollistaa yrityksille kasvun hakemisen maan valtavilta markkinoilta.
Suomalaisten pelkoa suoraviivaisesta työpaikkojen siirtymisestä Kiinaan Brunila pitää turhana. "Eivät ne sinne siirry. Meidän on vain pakko mennä Kiinaan, jotta työpaikat säilyisivät Suomessa.
Jos vain suomalaiset yritykset menestyvät Kiinan markkinoilla, avaa se mahdollisuuksia työpaikoille koti-Suomessa, Brunila näkee.