Suomi hyväksyy EU:n puheenjohtajamaa Italian uuden ehdotuksen turvatakuita eli avunantovelvoitetta koskevaksi artiklaksi.
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (utva) kokouksessa torstaina katsottiin, että "artikla vahvistaa merkittävästi unionimaiden keskinäistä solidaarisuutta ja samalla myös Suomen turvallisuuspoliittista asemaa jäsenmaiden nykyisiä turvallisuuspoliittisia linjauksia kunnioittaen".
Suomi haluaa kuitenkin vielä muutoksia ns. rakenneyhteistyömääräyksiin, joita tulisi vielä muotoilla suuremman avoimuuden ja jäsenmaiden tasavertaisuuden suuntaan.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) katsoi Italian ehdotuksen kelpaavan Suomelle, mutta ei lähtenyt hehkuttamaan mitään erityistä tyytyväisyyttä sen muotoiluun.
- No ei näissä asioissa kannata koskaan mainostaa sitä, että on erityisen tyytyväinen, mutta me hyväksymme sen. Se on meidän hyväksyttävissämme; se on ehkä suomalainen tapa ilmaista asia, pääministeri luonnehti eduskunnassa toimittajille juuri ennen lähtöään Brysselin EU-huippukokoukseen.
Vanhasen mukaan Suomi olisi voinut hyväksyä Italian uusimman ehdotuksen vaikka heti, vaikka Suomi itse ajoikin hieman toisenlaista solidaarisuuslausetta. Päätöksentekojärjestelmä vei kuitenkin oman aikansa.
- Tämä on yksi artikla muiden joukossa, tässä on kyse solidaarisuusartiklasta, jossa lisäämme jäsenmaiden keskinäistä velvoitetta auttaa toisiaan, jos meitä vastaan hyökätään, ja kyllä tämäkin on omiaan lisäämään tätä solidaarisuutta ja myös turvallisuutta, pääministeri katsoi käytyään selvittämässä utvan päätöstä ja neuvotteluasetelmia eduskunnan suurelle valiokunnalle.
Vakaus tuo turvallisuutta
Vanhanen selvitti, että Suomella on vuosikymmenten perinteet oman turvallisuutensa vahvistamisesta nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikalla. Tämä sama logiikka toimii pääministerin mukaan myös EU-yhteistyössä. Pääministeri huomautti myös, että Euroopan historia on ollut hyvin sotainen. Laajentuva Euroopan unioni luo vakautta ja tätä kautta myös Suomen turvallisuus paranee.
Myös ns. rakenneyhteistyön osalta sopimusluonnos on Vanhasen mukaan pääpirteissään hyväksyttävissä.
- Kiinnitämme edelleen huomiota muun muassa siihen, asetetaanko joku minimivaatimus sille määrälle jäsenmaita, jotka voivat rakenneyhteistyön aloittaa, hän kertoi.
Äänivaltakysymyksen osalta Vanhanen ennusti edelleen vaikeuksia, sillä Puola ja Espanja ovat asiassa jyrkkänä. Vanhanen toivoi kuitenkin Puolaltakin vielä valmiutta hakea kompromissia. Komissaarien paikkajaon osalta Vanhanen totesi Suomen tavoitteena olevan edelleen äänivaltainen komissaari jokaiselle maalle.