Suomi hoitaa jäl­ki­pyy­kin Ranskan kan­san­ää­nes­tyk­ses­tä

Ranskan ei EU:n perustuslaille merkitsee, että sekä perustuslain tulevaisuus että EU:n rahoituskehys joudutaan todennäköisesti selvittämään Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden lopulla.

Televisio kertoo äänestyksen tuloksen Ranskassa: ei-puoli voitti noin 55 prosentin ääniosuudella.
Televisio kertoo äänestyksen tuloksen Ranskassa: ei-puoli voitti noin 55 prosentin ääniosuudella.

Ranskan ei EU:n perustuslaille merkitsee, että sekä perustuslain tulevaisuus että EU:n rahoituskehys joudutaan todennäköisesti selvittämään Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden lopulla.

EU-tutkija Peter Ekholm arvioi, että puolitoista vuotta eteenpäin EU keskittyy seurauksien selvittämiseen. Puheenjohtajalta siinä vaaditaan jonglöörin taitoja, mutta Ekholm arveli Suomen selviytyvän kunnialla.

- Suomi on siinä aika hyvä, kun me olemme niin kauhean pragmaattisia, Ekholm sanoi.

Ekholm ennusti, että Ranskan ei-äänestäjät pettyvät pahasti, sillä talouden liberalisointi, Ranskan talousvaikeudet ja työttömyys eivät katoa minnekään.

Europarlamentaarikko Alexander Stubb (kok.) arvioi vuorostaan, että perustuslaki lopulta tulee voimaan, mutta myöhässä aikataulusta. Sopimuksen muuttaminen ei ole edellytys hyväksynnälle, sillä Ranskassa äänestettiin nyt muista asioista kuin perustuslaista; kuten Turkin EU-jäsenyydestä, palveludirektiivistä ja presidentti Jacques Chiracista.

Ilmoita asiavirheestä