Onko Suomi todella pahemmassa jamassa kuin 1930- tai 1990-luvun alun laman aikaan? Tätä mieltä on Danske Bankin päänanalyytikko Lars Christensen, jonka mukaan Suomen kansantuotteen pudotus on ollut pahempi kuin aiemmissa kriiseissä.
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola kyseenalaistaa Christensenin väitteet jo käsitteistä alkaen.
– Täytyy sanoa, että hämmästelen väitettä. Ei se nyt ihan noin ole. Lähdetään käsitteistä liikkeelle: Suomessa ei ole lama, vaan taantuma. Lama on yhteiskunnallinen ilmiö, joka vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan, ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon. Suomessa ei ole nyt niin heikko tilanne kuin 1990-luvulla tai 1930-luvulla.
Pohjola ottaa esimerkiksi työttömyyden. Hän sanoo, että työttömyys nousi 1990-luvun alun lamassa noin 16 prosenttiin, kun nyt ollaan noin 8–9 prosentissa.
– Työttömyyttä on noin puolet vähemmän, minkä vuoksi nykytilanne ei vaikuta samalla tavalla läpi yhteiskunnan.
Pohjolan mielestä juuri työttömien osuus on selvä mittari siitä, ettei taantuma näy yhtä laajasta ihmisten arjessa kuin aiemmat laskusuhdanteet.
– 1990-luvulla talouskriisi iski myös erittäin pahasti asuntomarkkinoihin ja asuntovelallisiin, ja silloin oli pankkikriisi. Nyt tilanne on ihan toisenlainen, Pohjola sanoo ja viittaa muun muassa asuntomarkkinoihin, jossa hintakehitys on pysynyt maltillisena ja korkotaso on edullinen.
Christensen perustaa näkemyksensä kaikkien aikojen pahimmasta lamasta kansantuotteen poikkeuksellisen voimakkaalle pudotukselle vuodesta 2008 alkaen. Pohjola myöntää, että Suomen tilanne on tarkastelussa heikko.
– Meidän bkt on samalla tasolla kuin vuonna 2006, eli kohta kymmenen vuotta ollaan oltu ilman kasvua. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomessa talouskasvu oli poikkeuksellisen nopeaa 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008 asti. Euroopassa vain Irlannilla ja Ruotsilla oli vastaava tilanne.
– Jos katsotaan koko euroaikaa, Suomen talouskasvu on ollut jopa nopeampaa kuin Saksan. Suomi on edelleen parhaasta päästä, jos katsotaan talouskasvua vaikka vuodesta 1999 alkaen.
Kuinka kauan taantuma voi Suomessa jatkua? Pohjolan mielestä ripeää talouskasvua ei ole näköpiirissä ja kasvu jää hitaaksi pitkäksi aikaa.
– Eihän meidän talous kuitenkaan enää sukella, vaan vetää vaakasuoraa viivaa. Talouden odotettua kasvua sotki Venäjän ja Ukrainan tilanne.
– Ripeä talouskasvuun tarvitaan tuotteita, jotka kelpaavat maailmalla markkinoille. 2000-luvun talouskasvu perustui Suomessa pitkälti elektroniikkateollisuuteen ja muihin teollisiin toimialoihin, joilla meni aika lujaa. Nyt meillä ei ole tällaisia aloja, jotka nostaisivat meidät takaisin samoihin kasvulukuihin. Tässä mielessä nykyinen kriisi on 1990-luvulla koettua vaikeampi. Siitä ei nousta nopeasti.
Pohjola sanoo, että Suomessa bruttokansantuote nousi 2000-luvun parhaina vuosina jopa 3–4 prosentin vuosivauhdilla, minkä vuoksi ajatus normaalista talouskasvusta vääristyi.
– Ajatellaan, että 3–4 prosentin kasvu olisi normaalia. Kun meillä meni lujaa, muualla Euroopassa talous nousi 1–2 prosentin vauhdilla, mikä on normaali kasvuvauhti.
– Nyt eletään nollakasvun aikaa. Normaaliin 1–2 prosentin kasvuvauhtiin Suomi pääsee varmasti nykyisilläkin eväillä. Ei Suomen osaaminen ole mihinkään kadonnut. Meillä on samat ihmiset, laitteet ja koulutuspohja. Meillä ei ole vain tällä hetkellä tuotteita, joista saisi maailmalla hyvän hinnan.
Lue Lars Christensenin kirjoitus.