Pohjois-Ruotsissa lähellä Suomen rajaa järjestettävä suursotaharjoitus on esimerkki naapureiden puolustusyhteistyöstä.
Yhteistyöllä on silti rajansa. Tiukkaa keskinäisen puolustuksen velvoitetta ei maiden välillä ole.
Nelostiellä Oulun ja Tornion välillä oli joitakin päiviä sitten liikkeellä vaikuttava määrä armeijan ajoneuvoja, joiden määränpäänä oli Ruotsi. Kalusto on viime päivät ollut käytössä Pohjois-Ruotsin teillä ja metsissä sotaharjoituksessa nimeltään Northern Wind.
Kyseessä on vuoden mittavin sotaharjoitus Pohjoismaissa ja kautta aikojen suurin Suomen ja Ruotsin maavoimien yhteisharjoitus.
Tarkasti ottaen Ruotsi harjoittelee nyt oman alueensa puolustamista. Yhteensä 10 000 hengen harjoituksessa on kuitenkin myös 1 500 suomalaista sotilasta ja 500 ajoneuvoa ja näiden lisäksi norjalaisia, yhdysvaltalaisia ja brittejä.
Viime perjantaina alkoi puolestaan Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoitus, joka tapahtuu osittain Suomen puolella. Yksi harjoituksen tukikohdista on Rovaniemen lentokenttä.
Erityisesti maasotaharjoituksen kokoonpano ja sisältö kuvaavat hyvin Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikan nykysuuntaa. On vahvistuvaa kahdenvälistä yhteistyötä ja kummallakin omat sekä yhteiset linkit Natoon.
Harjoitustilanteessa suomalaiset ovat nyt ruotsalaisprikaatin tukena, ja hyökkääjinä ovat kolmen Nato-maan joukot.
Erona tosielämän uhkakuviin on tietysti se, että Ruotsin ja Suomen tuskin tarvitsee varautua hyökkäykseen lännestä.
Näkymät Suomen ja Ruotsin yhteistyölle saivat vahvistusta taas kaksi kuukautta sitten, kun Ruotsi lopulta sai hallituksen. Sen ohjelmajulistuksen mukaan Ruotsi ei aio hakea Naton jäsenyyttä mutta aikoo pitää kiinni atlanttisesta yhteistyöstä. Erikseen mainittiin puolustusyhteistyön syventäminen Suomen kanssa.
Yksi yhteistyön keskeisistä lenkeistä on Ruotsin puolustusministerinä jatkava, äitinsä puolelta suomalaistaustainen Peter Hultqvist. Hän on näillä näkymin puolustusministeri vuoteen 2022 asti. Kun yhteistyö Ruotsin kanssa on sopinut Suomessa porvarihallituksen pirtaan, vaikeuksia on tuskin luvassa mahdollisen SDP-vetoisen hallituksenkaan aikana.
Yhteisen harjoittelun ohella Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on tätä nykyä laajaa tietojen ja henkilöiden vaihtoa sekä operatiivista suunnittelua. Vaikka yhteistyön voi odottaa vahvistuvan, sillä on rajansa. Puolustusyhteistyöstä ei ole kehittymässä puolustusliittoa.
Sen ajatuksen on torjunut nimenomaan Ruotsi, jossa etenkin demarit pitävät henkeen ja vereen kiinni maan parisataavuotisesta liittoutumattomuudesta. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin puolustusministerien viime kesänä allekirjoittamana yhteistyöasiakirja ei sisällä keskinäisen puolustuksen velvoitteita.
Ruotsin strategisten ratkaisujen takana on perinne mutta myös kylmä laskelmointi. Kun Ruotsista idän suunnassa sijaitsevalla Suomella on vahva puolustus, siitä on suoraa etua myös Ruotsille. Kun Naton jäsenyys ei Suomessa ole yhtään lähempänä kuin ennenkään, Suomen on taas viisasta hakeutua mahdollisimman tiukkaan tuntumaan läntisen naapurinsa kanssa.