Suomi haluaa olla vastakin tietoyhteiskunnan huippumaa. Mutta onko Suomi edelleen tietoyhteiskunnan edelläkävijä? Onko Suomi pudonnut keskinkertaisuuksien joukkoon? Entä onko Suomi edes johtava hyvinvointiyhteiskunta?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.) esitti mm. näitä kysymyksiä puhuessaan tiistaina hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman avajaisseminaarissa Helsingissä. Vastauksia hänelläkään ei ollut esittää, sillä jokaisen näkemyksen tueksi löytyy tilastoja ja vertailuja.
Luhtasen mielestä ylipäänsä suomalaisten pitäisi lakata huolehtimasta liikaa siitä, mitä muut meistä ajattelevat. Sen sijaan pitäisi keskittyä siihen, mitä me itse pidämme tärkeänä.
"Mitä me hallituksessa pidämme sitten tärkeänä? Mielestäni tämä ilmenee selvästi tietoyhteiskuntaohjelmasta: haluamme rakentaa Suomesta hyvinvoivan ja kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan. Tämä edellyttää tietoyhteiskunnan rakentamista hyvinvointiyhteiskunnan parhaita puolia hyödyntäen", hän tiivisti.
Hallituksen laatima tietoyhteiskuntaohjelma ei Luhtasen mielestä tietenkään tarkoita sitä, että tietoyhteiskunnan rakentaminen olisi yksinomaan viranomaisten asia - päinvastoin. Ohjelma on keskustelun avaus ja yhteistyökutsu kaikille toimijoille: yrityksille, yhteisöille ja kansalaisille.
Näitä muita toimijoita olikin kokoontunut suuri joukko Säätytaloon. Mukana oli näkemyksiään esittämässä ministeriöiden, yritysten ja etujärjestöjen edustajia.
Tietoyhteiskuntaohjelma on yksi hallituksen neljästä poikkihallinnollisesta politiikkaohjelmasta. Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten elämänlaatua ja hyvinvointia. Tiistainen seminaari oli avaus laajalle keskustelulle ohjelmasta.
Sivutoimista opiskelua
Avauspuheenvuorossaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistutti, että käytännössä koko kansan tietoyhteiskunta tarkoittaa myös huolehtimista yritysten kilpailukyvystä. Se taas heijastuu mahdollisuuksiin turvata kansalaisten hyvinvointipalvelut ja luoda uusia työpaikkoja tulevaisuudessa.
"Toimintojen tehostaminen ja tuottavuuden lisääntyminen ovat keskeisiä tavoitteita, kun alamme valmistautua suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämiseen. Osana tietoyhteiskuntaohjelmaa hallitus panostaa myös tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Suomi ei pysty kilpailemaan globaaleilla markkinoilla työn hinnalla vaan huippuosaamisella", hän korosti.
Vanhanen sai myös kokea käytännön esimerkkejä tietoyhteiskunnan tilasta, kun hän vastaili kysymyksiin reaaliaikaisessa kansalaiskeskustelussa internetissä. Kysymyksiä sateli niin, että vikkeläsormisenakaan Vanhanen ei pystynyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.
Kysymykset paljastivat selkeästi sen totuuden, että internetyhteydet eivät ole edelleenkään kaikkien saatavilla. Kysymysten tekijöinä oli selvästi pääasiassa aktiivisia opiskelijoita.
Opintojen pituus ja opintotuki olivat aiheita, jotka askarruttivat kysyjiä eniten. Vastauksista paljastui, että opiskeluaikanaan Vanhanen teki töitä ja opiskeli vain sivutoimisesti. Jos hän olisi saanut lainaa ja opintotukea, olisi hän omasta mielestään valmistunut nopeastikin.
Vanhanen ihmetteli myös opintojen alkamisen siirtymistä. Hän oli juuri Lapin yliopistossa kuullut, että vain 20 opintonsa aloittaneista oli uusia ylioppilaita. Siinä ei hänen mielestään ole mitään järkeä.