Suomi haluaa pitää EU-budjetin nykyistä paremmin hallinnassa. Hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina kantansa unionin ensi vuoden budjetin painopisteistä ja vaati, että budjetin alikäyttöön ja toimeenpano-ongelmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Neljän viime vuoden aikana EU:n budjettivarojen alikäyttö on noussut yhteensä lähes 45 miljardiin euroon eli noin 10 prosenttiin vuosittain kohdennetuista budjettivaroista.
Valtiovarainministeriön budjettineuvos Rauno Lämsä kertoi, että alikäyttöön on monia syitä; mm. rakennetukiohjelmien hidas käynnistyminen ja ongelmat niiden toimeenpanossa ovat hidastaneet budjetoitujen varojen käyttöä.
Suomi edellyttää, että järjestelmiä pitäisi selkiyttää niin, että päätöksenteko ja hallinnointi sujuisivat nopeammin ja yksinkertaisemmin.
Lisäksi Suomi haluaa, että EU-budjetin valmistelu täytyy kytkeä nykyistä kiinteämmin unionin poliittisiin tavoitteisin. Lissabonin strategia, jolla EU pyrkii kohentamaan kilpailukykyään, on keskeinen osa tästä. Ensi vuoden budjetissa pitäisi sen myötä erityisesti edistää tietoyhteiskuntaan, tutkimukseen ja innovaatioihin liittyviä hankkeita.