Suomi haluaa jatkossakin harkita itse, milloin mäntytervaa saa käyttää puunsuojana. EU:lta ei haetakaan enää pelkkää poikkeuslupaa tervan kieltävään direktiiviin.
Suomen ympäristökeskus haluaa nimittäin ratkaista itse mahdollisimman vapaasti, mihin tervaa saa käyttää. "Me yritämme saada mahdollisimman väljän poikkeuslupakäytännön", kertoo ylitarkastaja Hannu Braunschweiler Suomen ympäristökeskuksesta.
EU saakin perjantaina muistion, jolla Suomi hakee poikkeuslupaa tervan kieltävään direktiiviin. Muistiossa ei enää tyydytä vain kulttuurihistoriallisten rakennusten tervaukseen. Tervaus halutaan säilyttää laajemminkin historiallisena ja perinteisenä puunsuojana. Poikkeuslupaa haetaan nyt vanhojen paanukattojen lisäksi muun muassa puuveneiden tervaukseen.
Muistio oli keskiviikkona enää loppusilausta ja tarkastuksia vaille valmis. Sen ovat laatineet Suomen ympäristökeskus ja sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV).
Välttämätön lupa
Ilman poikkeuslupaa EU:n biosididirektiivi kieltää tervan käytön puunsuojana syyskuun 2006 jälkeen. Hannu Braunschweiler osallistuu itse Suomen edustajana lokakuussa EU:n työryhmän kokoukseen, jossa käsitellään jäsenmaiden haluamia poikkeuslupia.
Hän ei halua vielä yksilöidä, mitä kaikkea suomalaiset toivovat muistiossaan haluavansa tervata. "Ensin pitää tietää, että ylipäätään voimme saada poikkeusluvan", Braunschweiler toppuuttelee.
Aluksi suomalaisille ehti syntyä harhakäsitys siitä, että tervaa ei saisi käyttää edes pastillin mausteena. "Meille on tullut hirveästi myötätunnon ilmauksia", kertoo myyjä Marja-Leena Kotilaine Oulun Tervakomppaniasta.
Ihmiset ovat olleet huolissaan, vaikka EU:n direktiivi kieltäisi vain puun tervauksen. Kaikkea tervantuoksuista tai -makuista saa käyttää ja myydä jatkossakin vapaasti.
Ministerikin puuttui
Hyvästä puunsuojastakaan ei silti haluta luopua.
Suomen lähettämässä muistiossa poikkeuslupavaateita on lisätty, kun ympäristöministeri Jan-Erik Enestamkin (r.) toivoi, että ainakin puuveneitä pitäisi tervata jatkossakin.
Jos EU hyväksyy nämä vaatimukset ja antaa lisäksi Suomen ympäristökeskukselle vapaat kädet ratkaista rajatapauksia, kohuttu direktiivi ei muuta paljon mitään.
Siinä tapauksessa direktiivi estää vain tervan käytön yleistymisen. "Jos olisi tulossa jonkinlainen tervarenesanssi, kuten on odotettu, tavalliset kansalaiset saattaisivat sutia tervaa vähän minne sattuu", Kimmo Karhi sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta (STTV) kertoo.
Päätöstä saa odottaa
Nyt jo on nähty, että tervaa on alettu käyttää arkipäiväisesti saunojen, vajojen ja tallien suojaamiseksi. Tällainen tervaus ei siis jatku enää syyskuun 2006 jälkeen, sai Suomi poikkeusluvan tai ei.
Kimmo Karhi sanoo, että yksityiset ihmiset tarvitsisivat rakennustensa tervaukseen ennakkohyväksynnän. Poikkeusluvan myöntävä viranomainen eli ympäristökeskus ei kuitenkaan voisi paljon sooloilla päätöksissään.
Lopullisen päätöksen poikkeusluvista tekevät EU:n jäsenmaiden biosidiviranomaiset, jotka kokoontuvat kolme kertaa vuodessa EU:n komission edustajan johdolla.
Päätös tehdään lokakuussa kokoontuvan EU:n työryhmän esitysten pohjalta. Aikaisintaan päätöksiä voi odottaa vuoden 2004 aikana.