´
Hallitus tavoittelee sitä, että 2020-luvulla EU-alueella liikkuminen olisi yhtä helppoa kuin jäsenmaan sisällä liikkuminen. Samaten kaikkien esteiden sisämarkkinoiden tieltä olisi syytä olla poissa. Kaikkien pohjoismaiden, Länsi-Balkanin maiden ja Turkin tulisi olla EU:n jäseniä, kunhan ne täyttävät jäsenyyden ehdon.
Suomi tavoittelee EU:n budjettikäytännön lyhentämistä seitsemästä vuodesta viiteen. Sinänsä hallitus pitää luonnollisena, että varakkaat maat ovat nettomaksajia, mutta nettomaksuille tulisi kuitenkin luoda katto.
Nämä ja monet muut pitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät valtioneuvoston keskiviikkona hyväksymään selontekoon Suomen EU-politiikasta. Selonteossa painopisteinä ja iskulauseina ovat ”vahva unioni maailmassa”, ”vahva kansalainen unionissa” ja ”vaikutusvaltainen Suomi unionissa”.
Pääministeri Matti Vanhanen uskoo, että selonteolla saadaan aktivoitua eurovaalikeskustelua.
– Tämä on keskustelunavaus hallituksen EU-politiikasta. Jo äänestysaktiivisuuden takia haastan opposition sekä työmarkkina- ja kansalaisjärjestöt esittämään omat näkemyksensä siitä, millaista EU-politiikkaa Suomen tulee ajaa, hän tiivisti hallituksen päätettyä selonteosta, joka on jopa yllättävän helppolukuinen.
Aktiivista EU-politiikkaa
Selonteossa hallitus lupaa harjoittaa entistä aktiivisempaa EU-politiikkaa. Hallituksen mielestä hyvillä argumenteilla ja tehokkaalla vaikuttamisella pienetkin jäsenmaat voivat vaikuttaa merkittävästi EU:n politiikkaan ja lainsäädäntöön.
Rakentavalla jäsenmaalla on hallituksen mielestä mahdollisuudet saada tavoitteitaan läpi.
– Passiivinen EU-politiikka on pelkkää reagointia komissiosta annettaviin esityksiin. On tärkeää, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti jo varhaisessa vaiheessa komission valmistelutyöhön ja antaa näkemyksensä komissiolta toivottavista esityksistä, selonteossa korostetaan.
Mitä aiemmassa vaiheessa asioihin vaikutetaan, sitä palkitsevampaa työ hallituksen mielestä on.
– Suomen EU-vaikuttamiselta edellytetään aiempaa suurempaa ketteryyttä mm. koalitioiden rakentamisessa, vaikuttamisessa ja vaihtokauppojen teossa, selonteossa opastetaan.
Jäsenyys on arvovalinta
Selonteossa tuodaan näkyvästi esiin EU-jäsenyyden suuri merkitys Suomelle. Hallitus muistuttaa, että jäsenyys on ollut Suomelle paitsi väline omien yhteiskunnallisten tavoitteidensa edistämiseksi, myös perustavanlaatuinen arvovalinta.
Jäsenyys on hallituksen mukaan ollut myös merkittävä turvallisuuspoliittinen valinta, koska EU:n jäseniä yhdistää syvä yhteenkuuluvuus. Suomi haluaa hallituksen mukaan kehittää unionia kansalaisiaan palvelevana, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevana yhteisönä.
Selonteossa myönnetään, että jäsenyysajan haasteet ovat tuttuja jo jäsenyysneuvotteluista ja ne liittyvät yleensä Suomen erityisoloihin. Hallituksen mielestä ongelmiin on kuitenkin pystytty ”aina kohtuudella” löytämään ratkaisut.
Hallitus korostaa myös Suomen selkeää näkemystä EU:n toimintatavoista: unionin pitää perustua vahvoille instituutioille ja yhteisille säännöille.