EU-aiheisten lyhenteiden joukko kasvoi jälleen yhden, kun 23 jäsenmaata 28:sta allekirjoitti maanantaina Brysselissä sopimuksen PRY:stä, pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä. Yhteistyö liittyy puolustuspolitiikkaan, ja siinä nyt tehty harppaus on merkittävä.
Erityisen tärkeä sopimus on Suomelle, joka ei kuulu Natoon – eikä tuoreimmankaan mielipidemittauksen mukaan siihen ihan heti edes liity. Nato-maat tulevat apuun yhden jäsenmaan jouduttua hyökkäyksen kohteeksi, mutta EU:ssa keskinäisen solidaarisuuden sisältö on ollut epämääräisempi. Uudessa dokumentissa EU:n omat turvatakuut on kuitenkin nostettu näkyviin.
Kiinnostavaa sopimuksessa on, että viittaus Lissabonin sopimuksen artiklaan 42.7 liitettiin siihen nimenomaan Suomen ajamana. Artiklan mukaan EU:n jäsenmailla on velvollisuus antaa tukea ”kaikin käytettävissä olevin keinoin”, jos yksi jäsenvaltio joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Muotoilu on lähellä Naton perussopimuksen 5. artiklaa, mutta tulkinnat Lissabonin sopimuksen turvatakuista vaihtelevat. Jonkinlaisen konsensusnäkemyksen mukaan apu voi olla muutakin kuin sotilaallista apua.
Kaikkiaan PRY-dokumentin voi sanoa vahvistavan Suomen turvallisuuspoliittista asemaa ja tuovan kansainväliseen yhteistyöhön punokseen yhden säikeen lisää. Huomionarvoista ja Suomen kannalta myös ilmeisen hyödyllistä on kuitenkin myös muu kuin sopimuksen turvatakuita koskeva sisältö.
Suomi on halukas osallistumaan PRY:n projekteihin, jotka liittyvät muun muassa kyberpuolustukseen, meripuolustukseen sekä logistiseen yhteistyöhön. Osille näistä ja muista hankkeista voivat päästä myös suomalaiset yritykset.
Vaikka EU:ssa on puhuttu turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä pitkään, todelliset aikaansaannokset ovat olleet vaatimattomia. Keskeinen syy on ollut jäsenvaltioiden enemmistön heikko motivaatio. Nykyisestä 28 jäsenmaasta 22 on rakentanut puolustuksensa Nato-jäsenyyden antaman turvan varaan.
EU:n ja sen jäsenvaltioiden saamat hyödyt yhteisen turvallisuuspolitiikan vahvistumisesta ovat kuitenkin myös taloudellisia. Koordinoiduissa puolustusvälinehankinnoissa säästöt laskettaneen kymmenissä miljardeissa. Niillä rahoilla on käyttöä jäsenmaissa ja itse EU:ssa, kun Britannian lähtö puolentoista vuoden päästä viiltää unionin tuloihin 15 prosentin loven.
On kuitenkin syytä toivoa, ettei vahvistuva puolustusyhteistyö sysää unionissa syrjemmälle muita keskeisiä teemoja, joissa tarvitaan maanosan- ja maailmanlaajuista yhteistyötä: siirtolaiskysymyksen hoidossa, nuorisotyöttömyyden nitistämisessä tai vaativimpana kaikista kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.
Kun maailma muuttuu ja kansainvälisen politiikan mannerlaatat ovat liikkeessä, myös Euroopan unionin pitää päivittää toimintaansa uusien tilanteiden mukaiseksi, perusarvojaan unohtamatta. Rauhan säilyttäminen voi vaatia myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisia toimia.