Suomalaiset lajiliitot hakevat joka vuosi useita arvokisoja maahamme. Yhdessä tekemisen into ja rakkaus omaan lajiin sekä kansalaistoimintaan saavat usein tiukatkin kisabudjetit venymään plussan puolelle.
-- Vapaaehtoisia ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa. Kisojen järjestäminen nostaa liiton profiilia ja liiton jäsenten yhteishenkeä. Tehdään jotain, mitä ei olla aiemmin tehty, Judoliiton toiminnanjohtaja Pekka Lehdes yksinkertaistaa intoa kisahakuun. Suomi ja Tampere sai kuluvana vuonna järjestää sekä judon EM-kisat että karaten MM-kisat, vaikka suomalaisurheilijat eivät ole kummassakaan lajissa maanosan tai maailman huippuja. Suomen maine kisajärjestäjänä riitti valintaan.
-- Haimme kisoja vuonna 2000 Münchenin MM-kisojen yhteydessä. Kisojen saaminen Suomeen ei ollut ylivoimaisen tuskan takana, vaikka MM-karatea ei aiemmin oltu järjestetty missään Pohjoismaassa, MM-karaten järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Lasse Kalliokorpi kertaa.
Kalliokorpi rohkaisee Suomen pieniä lajiliittoja hakemaan arvokisoja useamminkin. Etenkin, jos kyse on lajista, jossa Suomi pärjää maailmanlaajuisesti. Talouspuoli on silti mietittävä ensin huolella.
-- Kun kisoja hakee, plusmiinusnolla-tuloksen on oltava minimitavoite. Sen saamiseksi on oltava skarppina etenkin lajeissa, joissa katsojamäärä on vähäinen, Kalliokorpi muistuttaa.
Rohkeutta arvokisahankkeisiin on piisannut tuleviksikin vuosiksi. Tampereella painitaan EM-mitaleista vuonna 2008. Vuonna 2009 Euroopan mestaruudet ovat Suomessa jaossa niin taitoluistelussa kuin naisten jalkapallossakin.
Verkot ovat vesillä myös pikaluistelun arvokisojen saamiseksi vuodelle 2010 ja MM-salibandylle samalle vuodelle. Hakuun on pistetty myös vuoden 2011 olympialuokkien MM-purjehdus, vuoden 2012 jääkiekon MM-turnaus, pohjoismaisten hiihtolajien vuoden 2013 MM-kisat sekä EM-yleisurheilu vuonna 2014.