Suomi hakeutuu tiiviisti Ranskan kylkeen EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistämiseksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vierailee keskiviikkona Pariisissa tapaamassa Ranskan johtoa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on vierailun pääaihe.
Ranskan linja miellyttää Suomea, sillä vahva sotilasmahti ajanut aktiivisesti EU-yhteistyön syventämistä. Suomi tavoittelee vierailulta Ranskan kanssa yhteistä viestiä, jolla korostetaan muille EU-maille yhteistyön tiivistämisen tarvetta. Suomi pitää tärkeänä etenkin yhteisiä toimia hybridiuhkiin vastaamisessa.
Nato-maana Ranska hakee EU-yhteistyöltä osin eri asioita kuin Suomi. Ranskan ensisijainen tavoite on, että EU-maat yhdistävät voimansa terrorismin ja etelän uhkien torjumiseksi. Sipilän vierailun ajankohta alleviivaa Ranskan huolia, sillä uusien terrori-iskujen uhka on Pariisissa vahvasti läsnä jalkapallon EM-kisojen takia.
Ranska teki EU-rintamalla merkittävän avauksen Pariisin marraskuun terrori-iskujen jälkeen, kun se laukaisi EU:n keskinäiset turvatakuut ensi kertaa unionin historiassa.
Ranska on hoitanut avunpyynnöt kahdenvälisesti, joten EU:lle ei ole jäänyt roolia turvatakuiden toimeenpanossa. Ne ovat kuitenkin osoitus, että EU:n keskinäisen avunannon lauseke ei ole kuollut kirjain.
Saksa "hiljainen yhtiömies"
Suomalaislähteiden mukaan Ranska on Suomelle isoista EU-maista luontevin kumppani turvallisuuspolitiikassa. Toinen ydinasevalta Britannia on halunnut pitää puolustusasiat tiukasti Nato-pöydissä.
Saksa taas on periaatteessa myötämielinen EU-yhteistyön tiivistämisessä, mutta maalla on perinteisesti ollut paljon kokoaan pienempi rooli turvallisuuspolitiikassa. Nato-pöydissä Saksa on diplomaattilähteiden mukaan "hiljainen yhtiömies", jolle jo kriisinhallintaan osallistuminen on vaikeaa historian painolastin takia.
Myös Saksa on kuitenkin herännyt turvallisuusympäristön muutokseen. Maa on alkanut esimerkiksi painottaa vahvasti EU:n ja Naton yhteistyötä uusiin uhkiin vastaamisessa.