Suomi hakee EU:lta tukea harmaahylkeiden kalastajille aiheuttamiin vahinkoihin. Hylkeen kestäviin rysiin on tukea voinut maksaa jo nyt, mutta Suomi haluaisi tukea myös muihin pyydysvälineisiin. Tuki ratkennee ensi kuussa, kun jäsenmaat päättävät kalastusrahaston seuraavan kauden menoista.
Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk) on neuvotellut asiasta komissaari Jorge Borgin kanssa tämän Suomen vierailulla. Komissio suhtautuu suoraan rahalliseen tukeen Korkeaojan mukaan nihkeästi, mutta esimerkiksi hylkeen kestävien pyydysten investointeihin ja muihin toimenpiteisiin tukea olisi mahdollista maksaa.
"Harmaahyljeongelma on todella vaikea Suomelle. Ampumislupia on annettu enemmän kuin on pystytty käyttämään", Korkeaoja totesi maatalousministerien kokouksen yhteydessä Luxemburgissa.
Korkeaoja muistutti Suomen kasvavasta hyljeongelmasta, kun ministerit keskustelivat kalatalousrahaston seuraavan kauden sisällöstä. Hylkeiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 6-10 prosenttia.
Ampumislupien vajaa käyttö johtuu Korkeaojan mukaan siitä, että hylkeitä metsästävä sukupolvi on hävinnyt. Harmaahylje ei ole enää kiinnostava saaliseläin. Riistanhoitopiirien ja metsästysyhdistysten kanssa tilanteen parantamiseen etsitään keinoja.
"Hylkeen kestävä rysä on paras keino. Se helpottaa kalastusta ja on turvallinen, mutta kaikki kalastus ei ole rysäpyyntiä", Korkeaoja muistutti.
Rysä samasta aineesta kuin luotiliivit
Hylkeen kestävä rysä on tehty samasta aineesta kuin luotiliivit. Tällaisia rysiä on hankittu 250 kappaletta. Rysästä voidaan maksaa tällä hetkellä korvausta 70 prosenttia. Tämä määrä voidaan maksaa kahdesta ensimmäisestä investoinnista. Sen jälkeen korvaus on 50 prosenttia. Nämä korvaukset maksetaan Suomen valtion budjetista. Harmaahyljevahinkojen kasvaessa Suomi hakee nyt korvauksia EU:n yhteisestä kalatalousrahastosta.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laskee, että harmaahylkeitä on noin 18 000 Itämerellä. Näistä noin 8 000 on lounaisrannikon tuntumassa. Suomessa on myönnetty 695 ampumislupaa, ja Suomessa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla yhteensä runsaat tuhat ampumislupaa.
Pohjanlahdella elelevät noin 5 000-6 000 norppaa eli kiehkuraishyljettä on rauhoitettu.
Täysikasvuinen harmaahylje syö 3 000 kiloa kalaa vuodessa. Harmaahylje on kesyyntynyt, ja tulee Korkeaojan mukaan kuin valmiiseen pöytään syömään kalastajan saaliin.