Suomen pitää tehdä muutoksia siihen taktiikkaan, jolla olemme tähän asti toimineet Euroopan unionissa. "Asiasta pitää tehdä tuoreet arviot", sanoi maanantaina Oulussa puhunut ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.).
Jäsenvaltioiden keskinäinen kilpailu on hänen mukaansa "ilman muuta kiristynyt".
"Entisiin etuihin ja arvoihin ei ankkuroiduta samalla tapaa kuin olemme itse pitäneet selviönä", Kanerva arvioi Kalevan järjestämässä Suomen ulkopolitiikkaa koskevassa tietoiskussa.
Suomen pitää tästä syystä valvoa etuaan EU:ssa entistä terhakkaammin ja löytää uudentyyppisiä liittoumia, hän jatkoi.
"On mentävä sellaisiinkin koalitioihin, joihin emme ole tottuneet", Kanerva tiivisti taktiikan sisältöä.
Viime aikojen Suomelle kielteisistä tapahtumista huolimatta Kanerva varoitteli muuttamasta perusasennoitumista EU:hun.
"Pettymysten kirveltäessäkään meidän ei pidä asettaa itseämme ikään kuin EU:n ulkopuolelle. Suomi on itse osa Euroopan unionia, jonka menestys ja yhteisten instituutioiden kehitys on kannaltamme erittäin tärkeää."
Ennakkoluulot jätettävä
EU-politiikan ohella illan toinen suuri aihe Plaza-elokuvakeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa oli Suomen suhde Natoon. Kanerva vakuutti, että kysymys Nato-jäsenyydestä on aidosti kansan käsissä.
Kanerva opasti, että Natoon ei pidä suhtautua vain kollektiivisen puolustuksen järjestönä. "Vanhoista ennakkoluuloista ei pidä ammentaa uusia johtopäätöksiä", hän varoitti.
Natosta Kanerva lupasi avoimen ja tietopohjaa laventavan keskustelun, jossa "kaikki ovat tasavertaisesti mukana". Parhaillaan virkamiesvoimin tehtävän Nato-selvityksen on tarkoitus antaa julkisia aineksia tähän keskusteluun.
"Selvityksen ei ole tarkoitus olla akateeminen sormiharjoitus vaan sen pitäisi sisältää näkemys siitä, mitä jäsenyys Suomen kansalle hyvine ja huonoine puolineen tarkoittaisi."
Natosta oikea kuva
Tärkeänä Kanerva piti sitä, että keskustelussa pidetään mielessä koko kuva Natosta. "Suomella on upea historia rauhanturvatyössä. Sitä toimintaa Nato edustaa nyt keskeisesti kriisinhallintajärjestönä."
Silti Nato Kanervan mukaan samalla pysyy tärkeimpänä EU:n ja Yhdysvaltojen välisenä turvallisuuspoliittisena linkkinä. Myös Euroopan puolustuksen pääperusta on Naton jäsenvaltioilleen antamissa turvatakuissa.
Ulkoministeri huomautti, että Suomen tärkein lähiaikojen Natoa koskeva ratkaisu on päätös osallistumisesta järjestön nopean toiminnan NRF-joukkoihin.
"Tämä on ehkä merkittävin turvallisuuspoliittinen ratkaisu tällä vaalikaudella. Se tulee suhteuttaa Suomen rooliin jo nyt monissa Nato-johtoisissa kriisinhallintaoperaatioissa."
Kanerva toivoi, että Suomi voisi tehdä myönteisen ratkaisun NRF-operaatioihin osallistumisesta Ruotsin kanssa samanaikaisesti.
Ruotsi on siirtänyt puolustuksensa painopisteen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Kanerva esitti harkittavaksi, voisiko Suomenkin puolustusmenoista siirtää näihin tehtäviin nykyistä enemmän varoja.
Suomi Venäjä-osaaja
Suomen suhde Venäjään on Kanervan mielestä "erittäin hyvällä tasolla". EU:ssa Suomi voisi siksi edistää unionin ja Venäjän keskinäisiä suhteita.
"Olisi kohtalokas virhe, jos emme tässä yrittäisi profiloitua myönteisellä tavalla."
Suhteiden lähentämistä Yhdysvaltoihin Kanerva piti Suomen etujen mukaisena. Hyvien suhteiden ylläpito länteen ei ulkoministerin mukaan tarkoita pyllistämistä itään, eikä päinvastoin.