Suomi hakee EU-komissiolta joustoa alueellisten valtiontukien eli investointitukien käyttöön. Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti perjantaina, että komission kanssa yritetään neuvotella siitä, millä alueille valtio voi myöntää yrityksille investointitukia. Suomen tavoitteista sovittiin yksimielisesti.
Ensisijaisesti Suomi pyrkii lisäalueen saantiin. Tavoitteena on laajentaa tuen piirissä olevaa aluetta niin, että siihen lisätään joitakin kaikkien heikoimmin kehittyneitä alueita.
Jos tämä onnistu, Suomi esittää, että tukikartalla voitaisiin itse tehdä aluevaihdoksia. Tällöin kaikkein köyhimmät alueet otettaisiin mukaan EU:n ehdottomaan tukialueeseen ja sieltä otettaisiin pois joitakin kehitystasoltaan maan parhaimpia alueita, jotka eivät nykyisinkään ole tämän tuen piirissä.
EU-komission esittämä investointituen kohdentamisratkaisu edellyttää hallituksen ministerivaliokunnan mielestä tiettyä joustoa, jolla turvataan kaikkein heikoimpien alueiden pysyminen tuen piirissä. Ilman Suomen saamaa joustoa ne tippuisivat tuen ulkopuolelle.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) matkustaa ensi viikon keskiviikkona Brysseliin neuvottelemaan Suomen tavoitteesta EU:n kilpailukomissaarin Neelie Kroesin kanssa. Suomen toive on, että Pekkarisen saisi jo tuolloin EU:lta vastauksen. Uusi tukikausi koskee vuonna 2007 alkavaa ohjelmakautta.
Ministerivaliokunnan pöytäkirjaan tehtiin lisäksi merkintä siitä, että tulevalla rakennerahastokaudella Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueet, niin sanottu Nuts 2-taso, tulevat sisältymään kokonaisuudessaan EU:n rakennerahasto-ohjelmien piiriin.
Pöytäkirjamaininta kuvaa Pekkarisen mukaan hallituksen tahtotilaa, joka "on ollut kaiken aikaa selvä".
Viime päivien kädenvääntö on kohdentunut alueellisia valtiontukia koskevaan tukikarttaan, vaikka se on myös sekoitettu uuteen rakennerahastokauteen.
Aluejakoon
ei otettu kantaa
Ministeri Pekkarinen selvitti EU-ministerivaliokunnan päätöstä iltapäivällä tiedostustilaisuudessaan. Hän korosti, että päätöksessä ei mainita mitään yksittäisiä alueita tai kuntia.
Pekkarinen painotti eilen, että alueisiin, jotka haluttaisiin saada tuen piiriin ei tässä vaiheessa otettu mitään kantaa. Siitäkään ei keskusteltu, mitä alueita vaihdettaisiin toisiin, mikäli vaihtoon joudutaan. "Ei ole esitystä siitä, mitkä alueet ovat kartalla", Pekkarinen sanoi.
Aluerajoihin palataan hallituksessa sitten, kun tiedetään EU:n vastaus.
"Jos joudutaan vaihtoon, alueet katsotaan myöhemmin. Siihen on noin vuosi aikaa", Pekkarinen täsmensi. Hänen mukaansa nyt piti saada aikaan Suomen periaateratkaisu komission ehdotukseen.
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) vahvisti, että ministerivaliokunnassa ei puhuttu mitään siitä, mitkä alueet tukikartalla pitäisi olla. Hän lisäsi, että hallituksen yksimielinen tavoite on nyt joustojen saaminen EU:n ehdotukseen.
"Suomi lähtee siitä, että ensisijaisesti haetaan oikeutta lisätä pohjakartta heikoimmille alueille, jotka muuten lentäisivät kertaheitolla tukialueen ulkopuolelle", Pekkarinen muotoili.
Tukialue
supistuu
Suomen tavoittelema jouston suuruus on noin viisi prosenttia maan väestöstä. Pekkarisen mukaan EU:n piirtämä ja helmikuun alussa täsmentämä ehdotus on piirretty suurella pensselillä.
Tällä hetkellä alueellisen investointituen piirissä olevilla alueilla asuu noin 42 prosenttia suomalaisista. Komission uusi esitys merkitsee melkoista tukialueiden supistusta monissa vanhoissa jäsenmaissa. Suomessa tukialueella asuisi enää reilu 20 prosenttia väestöstä. Myös tukisummiin on tulossa aleneva suunta.
Komission "leveällä kädellä huitaisemasta" esityksestä kertoo Pekkarisen mielestä hyvin se, että unionimaista 23 maata hakee joustoja.
Pekkarinen muistutti, että alueellisia valtiontukia maksetaan tällä hetkellä noin 60-70 miljoonaa euroa. Niillä ei elinkeinoelämän kannalta ole ei hänen mukaansa kyse kovin mittavasta asiasta, kun muistetaan, että muun muassa T&K-rahat ovat viime vuosina olleet yli 1 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Investointituet ovat Pekkarisen mukaan kuitenkin välttämättömiä kaikkein köyhimmille alueille, sillä ei eivät ole muiden tukimuotojen piirissä.