Tuoreen arvion mukaan Suomi
voisi puristaa energiankäytös-
tään pois ainakin kymmenek-sen energiatehokkuutta lisää-mällä. Tähän tarvitaan muun muassa pätevää neuvontaa.
Suomessa on viime kuukaudet puhuttu kiivaasti uusista ydinvoimaloista ja vesivoiman rakentamisesta. Ainakin toista noista on tulossa maahan lisää. Samalla liian vähälle on jäänyt tavoite, jonka pitäisi olla ainakin yhtä tärkeä, nimittäin energiatehokkuuden lisääminen.
Keskiviikkona julkistettu, työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys arvioi, että uudet säästötoimet voisivat leikata Suomen energiankulutuksen vuonna 2020 jopa 11 prosenttia tähän asti arvioitua pienemmäksi. Näin kulutus saataisiin 37 terawattituntia ennakoitua matalammaksi.
Toimikunnan esittäminä keinoina ovat muun muassa uusi ajoneuvoteknologia, tiukemmat rakennusmääräykset, energiatehokkuussopimukset ja laitteiden tiukemmat energiavaatimukset.
Toimikunta toteaa juhlavasti, että tavoitteeseen pääsemiseksi muutosta tarvitaan elin-, ajattelu- ja käyttäytymistavoissamme sekä arvoissamme. Ehkä noinkin, mutta ei tavallisen suomalaisen elämä silti raiteiltaan suistuisi.
Osan esitetyistä kannusteista, vaikkapa vanhojen autojen romutusmaksun, useimmat kansalaiset ottaisivat mielihyvin käyttöön. Kaikkiaan toimikunta näkee uuden ajoneuvotekniikan käyttöönoton ja ajoneuvokannan uudistumisen tehokkaimpiin kuuluvana keinona puristaa energiankäyttöä alaspäin.
Suoremmin elintapoja koskee tavoite yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä. Se on jo nyt havaittu vaikeaksi. Monen suomalainen unelma on edelleen omakotitalo rauhallisella paikalla erillään naapureista, mikä on kuitenkin energiaa tuhlaava asumisen malli.
Mahdollisia keinoja tiiviimpien yhdyskuntien synnyttämiseksi olivat toimikunnan pohdinnoissa muun muassa nykymuotoisen työmatkavähennyksen poisto ja kiinteistöveron porrastus aiheutettujen yhdyskuntataloudellisten vaikutusten mukaan. Uudisrakennusten energiamääräyksiä aiotaan myös edelleen kiristää.
Vain keppiä ei kuitenkaan ole luvassa. Korjausrakentamista halutaan tukea, ja esillä on myös ajatus, että energiatehokkuudesta saisi lisärakennusoikeutta.
Erityisesti kotitalouksien sähkönkäyttö on meillä muutamassa kymmenessä vuodessa harpannut rajusti. Hurjaa muutosta selittää asuntojen koon kasvu, mutta myös elintapojen ja tottumusten muutokset. Tätä nykyä esimerkiksi kodin elektroniikka kuluttaa jo yhtä paljon energiaa kuin perinteisesti sähkösyöpöt kylmälaitteet.
Olennainen energian säästöä edistävä tekijä on neuvonta. Asia on esillä toimikunnan listallakin mutta laajemmin itsenäisyyden juhlarahaston Sitran torstaina julkistamassa raportissa. Sitran työryhmä on pannut merkille sen, että energianeuvonta on Suomessa hajanaista, eikä neuvojen laadusta ole aina takeita.
Tämän on voinut havaita kuluttajakin. Energiansäästöalalla toimivista yrityksistä voi saada hyviä neuvoja, mutta myös bisnestavoitteiden värittämiä ohjeita. Sitra esittää nyt energianeuvonnan keskusta, josta saisi vastauksen energiakysymyksiin tai ainakin tiedon siitä, mistä kysymykseen saa puolueettoman vastauksen.
Byrokratian lievän kasvun uhallakin esitystä on syytä viedä eteenpäin. Neuvonta näet maksaa itsensä äkkiä moninkertaisina säästöinä takaisin. Esimerkiksi Oulun rakennusvalvonnassa on laskettu, että on 50-100 kertaa kustannustehokkaampaa panostaa rakennusten energianeuvontaan kuin tuhlaavien rakennusten vaatimaan energiantuotantoon.