Suomen yrittäjien uusi pääekonomisti Timo Lindholm, 49, arvioi, että tästä vuodesta tulee Suomen taloudessa hyvin vaikea.
"Ulkomainen kysyntä näyttää heikolta. Esimerkiksi Saksan talous voi supistua ensi vuonna
2-4 prosenttia. Se on iso pudotus
EU:n suurimmassa taloudessa ja hyvin paha paikka Suomelle, koska me elämme viennistä ja Saksa on investointitavaroidemme suurin vientimaa", arvioi Lindholm.
Hän toimi yli 20 vuotta ekonomistina osuuspankkikeskuksessa ja puolet ajasta pääekonomistina. Suomen Yrittäjien pääekonomistiksi Lindholm siirtyy
1. helmikuuta 2009.
Suomen talouden pudotusta helpottaa jonkin verran se, että palveluihin on syntynyt paljon uusia työpaikkoja. Ne eivät ole niin herkkiä suhdannevaihteluille kuin vientiteollisuuden työpaikat.
Lindholm huomauttaa, että Suomi ja muut vahvan euron maat kärsivät Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan heikkenemisestä.
Työttömyys on jatkanut laskuaan näihin päiviin saakka. Työttömyys on nyt runsas kuusi prosenttia. Lindholmin mukaan se alkaa ensi vuonna seiskalla ja 2010 työttömyys voi edelleen kasvaa.
"1990-luvun lama oli vähintäänkin puoliksi kansallisin voimin aikaansaatu. Nykyinen talouden kriisi kaatuu päälle ulkoapäin. Suomi on tavallaan voimaton vyöryn edessä, mutta onneksi tällä kertaa talouden isot perusasiat, fundamentit ovat hyvässä kunnossa. Suomi on EU:ssa kasan päällimmäisenä", erittelee Lindholm taloustilannetta.
Muhi vuoden verran
Lindholm on tutkinut taloushistoriaa, mutta ei löydä toista yhtä pahaa ja omalaatuista talouskriisiä kuin nykyinen.
"Tämä kriisi muhi vuoden verran finanssikriisinä ja syksyllä se puhkesi reaalitalouden kriisiksi. Jotain hyvin erikoista on siinäkin, että vielä heinäkuussa Euroopan keskuspankki EKP nosti korkoa inflaatiouhkan hillitsemiseksi ja muutaman viikon kuluttua maailma oli täysin sekaisin."
Finanssi- ja talouskriisin yhdistelmä on Lindholmin mukaan ensimmäinen globaali kriisi. "Karkuun ei pääse kukaan. Venäjä, Intia ja Kiinakin saavat osansa tästä kriisistä."
"Ainoat myönteiset asiat kriisissä ovat, että inflaatio hidastuu ja korot painuvat kohti nollaa."
Inflaation luiskahtamista pakkasen eli deflaation puolelle ei Suomessa Lindholmin mukaan tarvitse pelätä. Elintarvikkeet ja vuokrat kallistuvat eli pitävät inflaation elossa.
Kriisi koskee kaikkia länsimaita ja kaikille on yhteistä suuri epävarmuus.
"Kotitaloudet ja yritykset yrittävät vähentää velkojaan, mutta valtiot velkaantuvat. Kansainvälisesti katsoen Suomen valtiolla on varaa velkaantua tässä tilanteessa, vaikka väestön ikääntymisestä tuleekin myöhemmin paineita valtiontalouteen", sanoo Lindholm.
Hän toivoo, että Suomessa turvattaisiin terveiden yritysten rahoitus kaikissa olosuhteissa. Ministeri Antti Tanskanen miettii parhaillaan, miten yritysten rahoitus voitaisiin parhaiten turvata ja välttää maksuvalmiuskonkurssit.
"Yritykset eivät saa omalla nimellään lainaa markkinoilta. Lisäksi isot kansainväliset pankit ovat vetäytyneet Suomesta. Ongelmat korostuvat lainaehdoissa, kuten vakuuksissa, joiden arvot laskevat talouden kriisiytyessä", selvittää Lindholm.
Hän tervehtii ilolla valtion lupaamia palkkaverojen alennuksia. "Valtion rahoilla pitää ottaa riskiä tässä tilanteessa."