Suomi tukevoittaa jo tällä hetkellä Euroopan unionin kassaa suuremmalla määrällä euroja kuin saa unionilta erilaisia tukia takaisin.
Suomen niin sanottu nettomaksuosuus vuosittain unionille kasvaisi nykyisestä noin 100-200 miljoonan euron tasosta arvioiden mukaan 540-880 miljoonaan euroon vuoteen 2013 mennessä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kääntää esille kolikon toisen puolen. "Suomen siirtyminen nettomaksajaksi kertoo siitä, että me pärjäämme useiden talouden mittareiden mukaan hyvin ja elintasomme on korkea. Jos pitää valita, niin mielellään kannattaa olla nettomaksajan puolella", pääministeri opastaa.
Suomi ei ole liittynyt kuuden nettomaksajan joukkoon, jotka vaativat EU:n menojen jäädyttämistä yhteen prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta eli noin 100 miljardiin euroon vuodessa. Ruotsin aloitteesta laaditun kirjelmän EU:n komissiolle allekirjoittivat Saksa, Ranska, Britannia, Hollanti ja Itävalta.
Vetoomus ei purrut komissioon, joka vaatii unionin menobudjetin kasvattamista noin 1,14 prosenttiin bkt:sta eli 138 miljardiin euroon vuodessa.
Suomen hallituksen linja asettuu komission ja muiden nettomaksajien välimaastoon. Suomi kannattaa vuosien 2007-2013 rahoituskehykseen menokattoa, joka olisi enintään noin 1,1 prosenttia bkt:sta.
Laajentuminen maksaa
"Me olemme valmiita tunnustamaan, että laajentuminen maksaa. Sitä ei kannata kiistää ja se maksaa sen verran paljon, että EU-budjettia pitää kasvattaa jonkin verran. Samanaikaisesti vanhat jäsenmaat ovat edelleen oikeutettuja unionin tasauspolitiikkaan", Vanhanen linjaa.
Suuret nettomaksajat ovat vaatineet Ruotsin johdolla, että korkein aluetuki rajattaisiin tiukasti köyhimmille alueille, käytännössä siis tuleville jäsenmaille, joiden bkt jää alle 75 prosentin unionin keskiarvosta.
Vanhasen mukaan Suomella on oikeus laajentumisesta huolimatta edellyttää, että pohjoiset ja itäiset alueet pysyvät jatkossakin korkeimpien EU-tukien piirissä. Myös Ruotsin pohjoiset osat saavat tällä hetkellä korkeimpia tukia.
Vanhanen tunnustaa, että Ruotsi on ollut maltillisemmalla linjalla rahoitusväännöissä. Hänen mukaansa Ruotsille syrjäisten alueiden tuet eivät merkitse niin paljon kuin Suomelle.
Syrjäisyys otettava huomioon
Vanhanen painottaa, että monilla jäsenmailla on syrjäisiä alueita, jotka tarvitsevat erityistä tukea.
"Vanhoissa jäsenmaissa on alueita, joissa työttömyys liikkuu 18 prosentin paikkeilla syrjäisen sijainnin tai luonnonolosuhteiden mukaan. EU:n pitää ottaa tasauspolitiikassaan tällaiset asiat huomioon."
Vanhasen mukaan EU:n yleisen hyväksyttävyyden kannalta on hyvin perusteltua, että syrjäiset alueet säilyvät korkeimman tuen piirissä.
Unioni on uudistamassa parhaillaan aluepoliittista keinovaliokoimaansa. Vanhasen mukaan Suomi on vahvasti mukana alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien uudistamisessa.
Varsinainen rahoitusvääntö ei ole vielä alkanut. Kesäkuun loppuun mennessä on määrä hyväksyä aikataulu rahoitusneuvotteluista.
Vanhanen on luottavainen, etteivät neuvottelut jää Suomen puheenjohtajakaudelle vuoden 2006 syksyyn.
"EU olisi aika pahasti epäonnistunut, jos seuraavasta rahoituskaudesta ei olisi sopua siihen mennessä syntynyt. Silloin vuoden 2007 budjettia pitäisi valmistella tilanteessa, jossa EU:lla ei ole sovittuja rahoituskehyksiä ollenkaan", Vanhanen kauhistelee.
Talouskasvu vauhdittuu
Vanhasen mielestä EU:n rahoitusjärjestelmä ymmärretään helposti väärin. Hän painottaa, että jäsenmaiden ja unionin välistä rahaliikennettä on arvioitava pitkässä juoksussa.
Pääministeri myöntää, että Suomen maksuosuus unionille kasvaa laajentumisen seurauksena. Hän tosin muistuttaa, että ensimmäisten jäsenyysvuosien aikana olimme saajien joukossa.
Vanhasen mukaan maksuosuuden lisärasitetta kompensoi se, että talouskasvu vauhdittuu laajemman ja vahvemman yhteismarkkina-alueen johdosta.
"Suomen maksuosuus on suhteutettava kymmenen vuoden aikana tapahtuvaan talouskasvuun."
Vanhasen mukaan Suomen talouskasvu on yleensä saanut uutta vauhtia markkina-alueen laajentumisesta. "Uusissa jäsenmaissa on tällä hetkellä vahvaa talouskasvua. Se merkitsee sitä, että meidän taloutemme ja elintasomme saa sitä kautta uuden piristysruiskeen."
Virolaista maitoa
Vanhasen mukaan maatalouden kehittäminen on kova haaste koko EU:n alueella. Suurimmat ongelmat hän näkee uusissa jäsenmaissa, joissa maatalous on varsin kehittymätöntä.
"Vahva peruste on, että maataloutta on pystyttävä harjoittamaan EU:n jäsenmaissa myös epäsuotuisissa oloissa", Vanhanen painottaa.
Maatalouden tukijärjestelmää on reivattu vastaamaan laajentumisen vaatimuksia. Viljelijöille on luvassa uudenlaisia kannustimia tukiin.
Suomessa on herännyt pelko maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vyörystä esimerkiksi Baltian maista. Suomalaiset sijoittajat ovat olleet mukana perustamassa Viroon maitotilaa, joka tähtää Suomen markkinoille.
Pääministeri rauhoittelee ja muistuttaa, että maidon tuotannolle on Virossa kiintiöt, jotka eivät riitä laajamittaiseen tuontiin Suomeen.
Maitolitran kuluttajahinta saattaa siis olla laskussa laajentumisen seurauksena.
Vanhanen muotoilee, että pienetkin maitomäärät helposti sotkevat hinnat varsinkin pääkaupunkiseudulla. "Ne voivat heijastua sitä kautta muun maan hintatasoon."
Vanhasen mukaan Baltiasta saattaa tulla Suomen markkinoille siipikarjaa esimerkiksi broilereita.
Vanhanen painottaa, että uusien jäsenmaiden maataloustuotannon ja elintarvikkeiden markkinat ovat ensisijaisesti Keski-Euroopassa.
Perusvapauksien vastaista
Vanhanen tunnustaa, että uusille jäsenmaille asetetut rajoitukset työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ovat EU:n perusvapauksien vastaisia.
Uusista jäsenmaista on tullut kitkeriä kommentteja Suomenkin ratkaisulle asettaa kahden vuoden siirtymäaika työvoiman liikkuvuudelle.
Pääministeri Matti Vanhanen muistuttaa, että siirtymäsäännöksistä sovittiin Paavo Lipposen (sd.) hallituksen aikana vuonna 2001. "Siitä on pidetty kiinni."
"On aiheellista keskustella siitä, että tavarat ja palvelut saavat liikkua vapaasti, mutta yksi tuotantotekijä eli työvoima ei saa liikkua vapaasti. Se luo pitkällä tähtäimellä helposti vääristymiä."
Hän ennustaa, että siirtymäsäännökset johtavat helposti työvoiman liikkumiseen "palveluotsakkeen" alla, mikä tarkoittaa työvoiman vuokrausta ja aliurakointia.
Vanhanen ehdottaa, että jo tämän vuoden aikana Suomessa aloitettaisiin arviointityö siirtymäsäännöksen vaikutuksesta.
"Veikkaukseni on, että seurantatyössä päädytään siihen, että kahden vuoden päästä siirrytään normaaliin järjestelmään."
Ammattiyhdistysliike on vaatinut ponnekkaasti vielä pitempiä rajoituksia työvoiman liikkuvuudelle.
Suomi ei houkuta siirtolaisia
Kahdeksan prosenttia virolaisista olisi SAK:n tilaaman kyselyn mukaan erittäin halukkaita tulemaan Suomeen töihin lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi.
Nuorilla, opiskelijoilla ja työttömillä on enemmän vetoa Suomeen kuin muilla väestöryhmillä. Korkeammin koulutetut virolaiset tähyävät Saksaan ja muihin EU-maihin kuin Suomeen.
Vanhasen mukaan kysely kertoo yleensäkin Suomen siirtolaispolitiikasta. "Suomi ei ole valitettavasti houkutteleva maa ulkomaalaisille työntekijöille. Tosin meillä ei ole ollut kovin paljon työtä tarjollakaan."
"Me emme ole hyvin onnistuneet kilpailussa ulkomaalaisista osaajista. Tämä näkyy myös virolaisten asenteissa. Samoja syitä löytyy yleisemmin. Suomen ilmasto ei tee maatamme kovin houkuttelevaksi paikaksi asua."
Oman onnensa seppiä
Uusissa jäsenmaissa on vallalla "oman onnensa seppä" -kulttuuri. Entisten sosialististen maiden yhteiskuntajärjestelmän rakennuspuut ovat tuontitavaraa Yhdysvalloista.
Vanhanen korosta, että pohjoismainen hyvinvointimalli joutuu kilpailemaan ja osoittamaan paremmuutensa. "Jos se osoittaa paremmuutensa, se saa vahvempaa jalansijaa."
Hän puhuu mieluummin laajemmin eurooppalaisesta mallista rakentaa kansalaisten hyvinvointi. Vanhempien jäsenmaiden malli on hyvin lähellä pohjoismaista hyvinvointijärjestelmää
"Meidän ei pidä olla kauhean itsetyytyväinen järjestelmästämme, koska emme ole hyvinvointivaltion osalta onnistuneet kaikessa. Meidän on oltava valmiita muuttamaan järjestelmää."
Kilpailua järjestelmien välillä
Vanhanen pitää loistavana, että EU:n sisällä on järjestelmien välillä kilpailua. "Se tuo toivon paremmasta. Samalla se pakottaa arvioimaan koko ajan omaa kilpailukykyämme, että pärjäisimme maailmalla."
Hän ennustaa, että elintason kasvaessa uusissa jäsenmaissa kansalaisten odotukset julkisten palvelujen osalta kasvavat. "Hiljalleen heillä on varaa maksaa korkeampia veroja. Se on hidas prosessi. Vaatimusten ja valmiuksien taso kehittyy samanaikaisesti."
Vanhanen palauttaa mieliin, että Suomen hyvinvointijärjestelmä rakennettiin vähitellen talouden kasvaessa.
"Näin tulee käymään uusissa jäsenmaissa."