Helsinki "Suomen on oltava mukana EU:n yhteisessä puolustuksessa. On kuolleena syntynyt ajatus, että jäisimme siitä sivuun", sanoo Suomen suurlähettiläänä Britanniassa toimiva Pertti Salolainen.
Hänen mukaansa Suomen hallitukselle täytyy olla aika paljon liikkuma- ja pelivaraa siinä, minkälaiseksi EU:n puolustusydin muotoutuu. "Eduskunta ei saisi lyödä liian tiukkaan lukkoon Suomen tavoitteita. Se heikentää meidän neuvottelumahdollisuuksiamme niin puolustuksessa kuin muissakin asioissa", Salolainen varoittaa.
Hän neuvoo, että Suomen ei pidä lyödä kantojaan heti pöytään. "Pitää katso prosessin etenemistä syksyn kuluessa ja olla valmis nopeisiinikin ratkaisuihin", Salolainen opastaa.
Salolaisen mukaan asennoituminen syntyvään puolustusyhteistyöhön on Suomen kovin ja tärkein haaste lokakuussa alkavassa HVK:ssa. "Ainoita asioita, mikä tulee olemaan avoimesti auki on puolustus", Salolainen lisää.
Suurlähettiläs Pertti Salolaisella on eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön myös pitemmän ajan strategia:Tulevaisuudessa kaikkien EU-maiden olisi oltava sekä eurooppalaisen puolustusyhteisön että Naton jäseniä.
"Vain tällä tavalla Euroopasta voi tulla Yhdysvalloille tasavertainen partneri Naton puitteissa. Eurooppalainen kumppani voisi tällöin merkittävästi vaikuttaa Naton kehittämiseen eurooppalaisten painotusten suuntaan", Salolainen perustelee.
Salolaisen visio tarkoittaa sitä, että myös Suomen pitää liittyä Natoon. Hän korostaa, ettei ole nyt kiirehtimässä Suomen Nato-jäsenyyttä.
Salolainen alleviivaa, että nyt Suomi joutuu tekemään ratkaisuja vain Euroopan puolustusyhteisön suhteen. "Siihen meidän tulee osallistua, mutta avoin kysymys on, millä tasolla. Siitä täytyy lähteä, että joku eurooppalainen puolustusyhteisö syntyy. Sen lopullista luonnetta ei vielä tiedetä. Se ratkeaa vasta EU:n hallitusten välisessä konferenssissa", suurlähettiläs Pertti Salolainen sanoo.
viikko kaleva 35