Arktisen neuvoston puheenjohtajuus olisi voinut tulla Suomelle parempaankin aikaan. Suurin odotuksin alkavaa kaksivuotista puheenjohtajuutta odottanut Suomi voi joutua laskemaan kunnianhimon astetta.
Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017–2019 Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä.
Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon edistäminen voi tuottaa vaikeuksia. Arktiseen neuvostoon kuuluvien Yhdysvaltain ja Venäjän johtajat ovat ilmaisseet samansuuntaisia ajatuksia siitä, että ilmastonmuutos ei olisikaan ihmisen aiheuttamaa.
Presidentti Sauli Niinistö ehdotti äskettäin, että Suomi voisi etsiä neutraalia tilaa talous- ja ympäristötavoitteiden väliltä. Suomi voisi siten esittää energiatehokkaita ratkaisuja mustan hiilen ja maakaasun soihduttamisen aiheuttamiin ongelmiin. Näin ympäristöyhteistyössä voitaisiin edetä taloudellisia tavoitteita vaarantamatta. Tällainen ajattelu sopii Suomelle, joka haluaa olla Arktisessa neuvostossa ratkaisujen tuottaja.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeä tavoite, sillä lämpeneminen vaikuttaa elinolosuhteisiin ja ympäristöön erityisesti arktisilla alueilla. Jäätiköiden sulamisen vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa.
Arktiselle alueelle kohdistuu sen suurten luonnonvarojen ja tulevaisuuden liikenneyhteyksien takia suuria taloudellisia paineita. Suomi haluaa arktisesta talouskasvusta oman siivunsa. Markkinoita odotetaan erityisesti offshore-, viestintä- ja ympäristöteknologiasta.
Suomi haluaa edistää myös tietoliikennekaapelin rakentamista Euroopasta Koillisväylän kautta Kiinaan. Samalla Suomi havittelee paikkaa Aasian ja Euroopan väliseksi tietoliikenteen solmukohdaksi.
Kansainvälinen tilanne on monella tapaa jännitteinen, mikä ei voi olla heijastumatta arktisten alueiden yhteistyöhön. Näissä oloissa Suomen pitäisi varmistaa neuvoston työskentelyn jatkuvuus ja vaikuttavuus, joka huipentuisi Suomessa pidettävään Arktisen neuvoston päämiesten huippukokoukseen. Tilauksessa on myös ympäristö- ja ulkoministerikokousten järjestäminen.
Oululle tarjoutuu kesäkuussa tilaisuus olla arktisten asioiden keskiössä. Suomen pitkän linjan politiikan tavoite nostaa pohjoisia kysymyksiä EU-agendalle etenee. EU:n arktista politiikkaa linjataan Oulussa järjestettävässä ensimmäisessä EU:n korkean tason arktisessa kokouksessa.
Merkittävää on, että kokoukseen on tulossa EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Federica Mogherini. Kokous on tärkeä, sillä siinä määritellään EU:n rahoituksen prioriteetteja arktisella alueella. EU on toistaiseksi Arktisen neuvoston tarkkailijajäsen. Suomi tukee aktiivisesti EU:n tarkkailija-aseman vahvistamista neuvostossa.
Samoihin aikoihin Oulussa ko-koustaa myös Arktisen talousneuvoston laajakaistayhteyksiin keskittyvä huippukokous.