Suomi ajaa kalastajille EU-tukia hyljevahinkojen korvaamiseen. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) mukaan kalastuksesta vastaava komissaari Joe Borg on alustavasti suhtautunut myönteisesti ajatukseen, että osa hylkeenkestävien pyydysten hankinnasta korvattaisiin EU:n kalatalousrahastosta.
Korkeaoja esitteli Suomen ehdotuksen EU-maiden maatalousministereiden tapaamisessa Luxemburgissa tiistaina. Tarkempaan keskusteluun on määrä edetä toukokuun kokouksessa, jossa pyritään saamaan päätös tulevan kalatalousrahaston sisällöstä.
- Harmaahylje- eli hallikanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kalastajien kattaukset ovat nykyisin helppoja aterioita hylkeille, Korkeaoja sanoi.
Kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi, että viime vuonna Itämeren alueella oli noin 18 000 hallia, joista noin 8 000 yksilöä asui Ahvenanmaan ympäristössä ja lounaissaaristossa.
Kanta on voimistunut jo pitkään 6-10 prosentin vuosivauhtia.
- Harmaahylje ei ole saaliseläimenä enää tarpeeksi kiinnostava. Katoavaa metsästysperinnettä on turhaan yritetty elvyttää, Korkeaoja pahoitteli.
Suomen ja Ruotsin pyyntikiintiöillä olisi viime vuonna saanut ampua hieman yli tuhat hallia, mutta kaatojen määrä on ylsi kuitenkin enintään puoleen myönnetyistä lisensseistä.
Kalaa menee tonneittain
Täysikokoisen harmaahylkeen lasketaan syövän noin 3 000 kiloa kalaa vuodessa. Osan ruuasta hallit hakevat kalastajien pyydyksistä, jotka myös rikkoutuvat usein hylkeiden käsittelyssä.
Suomi on korvannut kansallisista varoista hylkeenkestävien rysien hankintaa. Tuen turvin on ostettu noin 250 rysää.
Kahdesta ensimmäisestä investoinnista on korvattu 70 ja seuraavista 50 prosenttia. Hankinta on kallis, koska rysissä käytetään samaa materiaalia kuin luotiliiveissä.
Nyt lisäapua haetaan EU:lta. Hallinkestävien pyydysten rahoittamiseen komissiolla näyttäisi olevan valmiutta, mutta suoriin rahallisin vahingonkorvauksiin suhtaudutaan nihkeästi.
Korkeaoja epäilikin, että verkkopyytäjien kärsimiä tappioita voitaneen vähentää tehokkaasti vain hylkeiden metsästystä lisäämällä.
Luxemburgissa Ruotsin maatalousministeri Ann-Christin Nykvist sanoi ymmärtävänsä Suomen ongelmia, koska ne ovat paljolti samoja kuin Ruotsissakin. Myös Viro ja Latvia on ilmaisseet alustavaa tukea Suomelle.
Kolme lajia
Itämerellä asuu harmaahylkeen lisäksi kaksi muuta, kalastajille harmittomampaa lajia.
Kiehkuraishylkeitä eli norppia on arviolta 5 000-6 000. Lisäksi Gotlannin ympäristössä on kirjohylkeitä, joita on ainoastaan noin 700.