Eläköitymiseen liittyvät ongelmat ovat olleet kestopuheenaihe ainakin vuosikymmenen. Vanhat eivät kelvanneet töihin tai nykypolvet eivät jaksa elättää enää meitä työssä vielä käyviä. Ikärasismista ei ole enää pelkoa, mutta monella suulla puhutaan suomalaisten karkaavan eläkkeelle aivan liian varhain.
Maakuntajohtaja Pentti Lampisen mukaan väki pyrkii meillä ulos työelämästä maailmanennätysvauhtia. Suurin ongelma on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suuri lukumäärä ja alhainen ikä. Normaalikaavan mukaan viime vuonna siirtyi noin 30 000 eläkkeelle 63,3 vuoden keski-iässä, kun työkyvyttömyyseläkettä kuittaamaan siirtyi noin 26 000 52,6 vuoden keski-iässä.
"Meillä tämä eläkkeelle lähtijöiden keski-ikä on yksi Euroopan alhaisimmista. Meillä kansantaloutena ei ole varaa lähteä eläkkeelle liian varhain", Lampinen arvioi. "Minusta tämän pitäisi panna hälytyskellot soimaan suomalaisessa yhteiskunnassa, että mikä on työelämässä on pielessä, kun ihmiset hakeutuvat näin varhain eläkkeelle."
Suuri huolenaihe on se, että mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyden syynä on kasvanut selvästi. "Työilmapiiriä ja olosuhteita on varmasti pakko muuttaa, jotta ihmiset pystyisivät pitempään olemaan ja viihtymään työssä."
Koko Euroopan ongelma
Kaikissa Euroopan maissa on todettu, etteivät nykyiset eläkejärjestelmät kestä sitä, että ihmiset siirtyvät alle kuusikymppisinä eläkkeelle. Tällä hetkellä työikään tulee vähemmän väkeä kuin eläkkeelle siirtyy. Eläkemaksut nousevat hirvittävästi, jos tilannetta ei saada tasapainotettua.
"Nekin maat, joissa siirrytään paljon myöhemmin eläkkeelle kuin Suomessa, ovat miettimässä, miten heillä väki siirtyisi vieläkin myöhemmin. Meillä on tässä erittäin kova työ päästä edes lähelle eurooppalaista keskiarvoa."
Vaikka ikääntyvä polvi eläköityy huippuvauhtia, eivät nuoret tahdo päästä kunnolla työelämään kiinni. Työttömiä nuoria oli viime vuonna kuukausittain keskimäärin reilut 30 000 ja nuorten työttömyysaste oli keskimäärin 20,1 prosenttia.
"Nuorille pitäisi löytyä oikeanlaista ja työmarkkinoiden tarvitsemaa työtä ja tietenkin mahdollisimman nopeasti", korostaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn. "On hirveää tuhlausta, jos nuoret kouluttautuvat alalle, josta töitä ei löydy tai sitten liian monta vuotta ihmettelevät, että mikä heistä tulee isona, kun eivät pääse opiskelemaan."
"Mahdollisimman nopeasti pitäisi saada nuoret koulutukseen ja sitä kautta työn syrjään kiinni. Niillekin nuorille, jotka eivät koulutukseen halua, pitäisi löytää polku sinne työelämään. Ei niin, että sitten meillä on iso kasa 25-vuotiaita työttömiä nuoria, jotka ovat elämänsä kunnossa ja elävät erilaisilla korvauksilla."
Jo nyt tiedetään, paljonko nuoria on tulossa työmarkkinoille seuraavien vuosien aikana. Riitta Wärn tähdentää, että ne nuoret, jotka seuraavan 20-30 vuoden kuluessa ovat siirtymässä työelämään, ovat jo syntyneet. Eläkkeelle lähtee huomattavasti enemmän ihmisiä kuin nuoria tulee työmarkkinoille edes teoriassa.
"Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta, eli kun nuoria on niin paljon vähemmän, yhtään ei ole vara hukata, jokaikinen tarvitaan tulevaisuudessa. Toisaalta meillä ei ole myöskään varaa päästää jatkossa ihmisiä niin aikaisin eläkkeelle kuin he haluaisivat."