Helsinki
Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean pääekonomisti Juha Ahtola tunnustaa, että hänen pahimmat pelkonsa pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmasta eivät ole toteutuneet.
Hallitusneuvotteluiden käynnistyessä Ahtola pelkäsi, että Jäätteenmäen rakenteilla oleva punamultahallitus saattaa talouspolitiikallaan syöstä Suomen kivikauteen.
Ahtolan asenne uuteen hallitukseen ja sen ohjelmaan on selvästi lieventynyt runsaan kuukauden takaisesta arviosta. Ahtola kumppaneineen esitteli maanantaina pankkikonsernin tuoreinta talousennustetta. "Hallitusohjelman kanssa voi elää, mutta siellä on paljon täsmentämistä eli päätöksiä talouspolitiikan linjauksista odotetaan ja katsotaan sitten uudestaan."
Ekonomisti Reijo Heiskasen mukaan Suomen taloustilanne on kaksijakoinen: vientimarkkinat ovat edelleenkin pysähdyksissä, mutta kotimarkkinoilla kauppa käy eli kansalaiset ostavat autoja ja muita kestokulutustavaroita liki ennätystahtiin. Myös asuntolainat käyvät hyvin kaupaksi.
Nordean ekonomistit vertaavat Suomen nykyistä taloustilannetta 1980-luvun alkuvuosiin. Tuolloin Suomen sanottiin päässeen läntistä maailmaa vaivaavasta taloustaantumasta kuin koiran veräjästä. Suomen taloutta pyörittivät idänkaupan hyvä veto ja markan devalvoinnit.
Lopulta talouden vauhti kiihtyi niin rajuksi, että Suomen Pankin pääjohtajana tuolloin toiminut Rolf Kullberg alkoi varoitella kansalaisia kulutusjuhlasta, josta ei pitkän päälle hyvää seuraa.
Heiskanen rauhoittaa tämän päivän tilannetta sanomalla, että kulutusjuhlasta puhuminen on turhaa, koska Suomen talouden perustekijät ovat nyt liki kauttaaltaan selvästi kovemmassa kunnossa kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Esimerkiksi Suomen vaihtotase on tänä päivänä niin ylijäämäinen, että vain harva maa yltää paremmalle tasolle.
Suomen vaihtotaseen ylijäämä oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 10,3 miljardia euroa eli 7,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi Euroopan suurimman talouden eli Saksan vaihtotase oli viime vuonna 1,4 prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon.
Pohjoismaista Suomea parempaan sijoitukseen pääsee vain Norja, jonka vaihtotaseen ylijäämä on huikea 13,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on läntisen maailman ennätystaso. Sveitsikin pääsee vaihtoaseen ylijäämässään kaksinumeroiseen lukuun: 10, 7 prosenttiin.
"Suomi on elänyt nyt kymmenen vuotta alle varojensa. Siitä kertoo meidän ennätyssuuri vaihtotaseen ylijäämämme", painottaa Ahtola.
Suomella varaa
löysentää linjaansa
Ahtola on lukenut tarkkaan hallitusohjelman. Hän muistuttaa, että uusi hallitus ei enää tavoittele rakenteellista ylijäämää valtiontalouteen. Jäätteenmäen hallituksen finanssipolitiikka näyttää siten olevan löysempää kuin Paavo Lipposen hallitusten linjaukset.
"Suomella on toki varaakin löysempään linjaan eli joihinkin menolisäyksiin", myöntää Ahtola.
Hän kuitenkin muistuttaa, että mieluummin hän näkisi hallituksen linjana menojen lisäyksistä pidättäytymisen. Tilalle Ahtola esittää tuntuvaa verojen laskemista.
"Odottaisin hallitukselta enemmän talouspoliittista rohkeutta eli veronkevennyksiä tässä ja nyt rohkaisemaan kotimaista kysyntää ja pitämään sitä yllä."
Ahtola ja Heiskanen laskevat, että hallitusohjelmaan olisi aivan hyvin voitu kirjata kolmen miljardin euron veronkevennykset. "Nettomääräisesti se olisi pienentänyt valtionkassaa vain 1-1,5 miljardia euroa."
Talouselvytyksen kohdentaminen verotukseen on Ahtolan mukaan varma nakki eli se toimii aina.
Hän ihmettelee, että tällä kertaa hallitusohjelmassa ei puhuta mitään Suomen kokonaisveroasteesta, joka loppujen lopuksi on jokaiselle veronmaksajalle kaikkein tärkein asia. "Sehän voi olla niinkin, että kokonaisveroaste on unohtunut sieltä (hallitusohjelmasta)."